Mattsin palsta

Asiantuntijana Matts Finnlund
Sekalaista tietoa alueesta:
Mattsin palstalle kirjoittaa sääksiasiantuntija Matts Finnlund. Mikäli sinulla on sääksiaiheista kysyttävää häneltä, lähetä kysymyksesi Mooselle tai Ploughboylle. He välittävät viestisi eteenpäin.

Todella sääli, että Photobucket muutti sääntöjään 2017 sillä seurauksella, ettei sieltä linkitetyt kuvat näy enää foorumilla.
Lukittu
Avatar
Millan
Registered user
Viestit: 7175
Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
13
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland

Mattsin palsta

Viesti Kirjoittaja Millan »

Tervetuloa sääksiasiantuntijaksi tänne foorumiimme, Matts Finnlund! Arvostamme sitä kovasti, kokemustasi ja tietouttasi sääksistä!


Kerrot varmaankin vastaustesi lomassa monivuotisista kokemuksiasi sääksistä mm. rengastusten yhtydessä, ym työstäsi lintujen parissa?

Meitä on täällä paljon elämästä innostuneita seuraamassa näiden kalahaukkojen, kalasääksien, sääksien elämää ja edesottamuksia. Pesiä on ympäri maailmaa, olemme etuoikeutettuja saadessamme kurkistaa näiden kauniiden lintujen elämää niitä kuitenkaan häiritsemättä!
Yksi juuri nyt ajankohtainen Skotlannin LOL:n pesää koskeva mielenkiintoinen asia on tässä alkutervehdyksessä pakko minun ottaa esille.
Kysymys, joka liittyy 24-vuotiaan naaraan, parikymmentä kesää LOL:ssa samalla pesällä pesineen naaraan mahdollisuuksiin pitää yksin vieraat tunkeutujat loitolla. Koiras ei ole vielä saapunut. Outoa tämä järjestyskin?

Nuoremmilla sääksillä ei tunnu olevan mitään kunnioitusta kokenutta emoa kohtaan. Eli, onko linnuilla, nyt sääksillä, sitä nisäkkäillä olevaa vanhemman yksilön sivuuttamisen tarvetta? Tiedetäänkö tästä jotain?
Marita...sääksikummitäti
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

SÄÄKSEN PESILLÄ TAPAHTUU:

Hei!

Pulkkisen Hailuodonkin pesällä alkaa jotain tapahtua. Liitekuvan (Voitto etsi arkistosta ja lähetti) merikotka vieraili eilen 12.4. klo 1948-20.03 liitekuvan rengastamaton lähes 3-vuotias merikotka. Lintu ei vielä ole sukukypsä, mutta nuoretkin linnut ovat isoista risupesistä kiinnostuneita. Suomalaisilla tutkimushaaskoilla luetaan kevään muuttoaikaan kiikarilla merikotkien renkaita. Havaintojen mukaan noin puolet vierailevista merikotkista on rengastamattomia.

Turku Amk:n Seilin pesän sääksen havaitsin ensimmäistä kertaa 12.4. aamulla. En ole yrittänyt vertailla sitä viime vuoden lintuihin. Määrittäminen on tavattoman vaikeata, mutta lintu on rengastamaton, kuten viime vuoden uros. Viime vuoden naaraalla oli rengas oikeassa jalassa.

Nettipesäterveisin Matts Finnlund


Kuva
Avatar
Millan
Registered user
Viestit: 7175
Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
13
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland

Viesti Kirjoittaja Millan »

Kuva

Matts, mitä sanot tästä asetelmasta?
Onko siivet levällään oleva naaras, niin kuin voisi ajatella oleva, mutta miksi koiras sitten vain on kalan kanssa?
Vai, onko tuo matalassa asennossa oleva koiras, joka on tuonut kalan pesälle, ja naaras syö sitä pesän reunalla. Näin taitaa todella, tällaista en itse ole muilla pesillä nähnyt, suojautumisasentoa, matalana oloa tarkoitan. No nyt kuulemma on Seilissä ollut kuitenkin taas näin: Koiras matalana, ja sitten kohta parittelu. Ja uusien kuvien myötä varmistuu, että koiraalla on tuo voimakasrajainen "ruokalappu", rintavyö!

Vai miten tuo osattava lukea? Seilin sivulla on enemmän kuvia.
Marita...sääksikummitäti
Avatar
Millan
Registered user
Viestit: 7175
Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
13
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland

Viesti Kirjoittaja Millan »

Hei, Matts!

Kysymyksiä tulee lisää...Tämä on jatkoa Seilin pesän tapahtumille.

Näyttäisi siltä, että Seilin pesällä ehkä naaras on vaihtunut 'lennosta' ja koiras parittelee uuden naaraan kanssa, joka on nyt ilmeisesti jäänyt pesälle.
Kysyisin, onko syrjäytetyn naaraan hormonit jo lähteneet liikkeelle pesänrakentamisen ja parittelujen myötä niin, että se munii joka tapauksessa tänä keväänä (jonnekin), vai voiko se pysäyttää munien kehityksen vielä tässä vaiheessa? Ovat paritelleet n. 10 päivän ajan.

Kiitos!
terveisin Raisa
Marita...sääksikummitäti
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Hei!

Kysymys 1. koski 24-vuotiasta naarasta urosten pyörityksessä.
Yleensä uros saapuu pesälle ennen naarasta. Puolisot eivät välttämättä talvehdi samoilla alueilla Afrikassa ja niin kevät- ja syysmuuttokin tapahtuu eri aikaisesti. Jos toisen puolison matka jostakin syystä viivästyy, on aina sellaisia nuoria lintuja, jotka haluavat päästä pesimään ja tuottamaan omia jälkeläisiä. Tällaisia pesimättömiä lintuja oleilee usein kalasääsken pesien läheisyydessä. Sääksiparin puolustettava reviiri käsittää pesän ja sen välittömän ympäristön, mikä mahdollistaa vieraiden sääksien oleskelun melko lähellä asuttua pesää. Mikäli pesää puolustava uros jää kokonaan saapumatta, nuoret urokset saattavat innokkaasti alkaa kosiskella vanhaa leskirouvaa, josta on tullut ”arvokiinteistön” haltija Näin veikkaisin tuntematta tapausta ja sen myöhempiä vaiheita. Vaikka sääksi on hyvin pariuskollinen, muutolta saapumisen ja soidinmenojen aika on lähes ainoa ajanjakso, jolloin puoliso saattaa vaihtua.

Muut kysymykset koskivat Seilin pesää: suojautumisasentoa, parittelua, puolison vaihtoa jne.
Pesällä on havaittu ainakin 3 lintua, joista yksi vaikuttaa samalta urokselta, kuin edellisvuonna ja kaksi muuta on naaraita. Vuonna 2009 uros paritteli (16.4.2009) rengastamattoman naaraan kanssa, mutta varsinaiseksi puolisoksi vakiintui toinen naaras, jolla on rengas oikeassa jalassa (parittelukuvat mm. 27.4.2009). Tänä vuonna toisella naaraalla on niinikään rengas oikeassa jalassa, mikä viittaisi siihen, että se saattaisi olla viimevuotinen puoliso. Nettikamera-aineisto niin Seilissä kuin Hailuodossakin antaa viitteitä siitä, että useakin naaras yrittää päästä ”valmiiseen pesään” ja että uros saattaa myös paritella kaikkien näiden kanssa, vaikka pääsääntöisesti pesii vanhan puolisonsa kanssa.
Lintujen eri asentoja on vaikea tulkita, kun kuvissa näkyy vain tapahtumat kapeassa kuvasektorissa. Kyyry-asennot silloin, kun ne eivät liity paritteluun, voivat merkitä viestiä vieraille sääksille pesän omistuksesta. Seilissä oletettavasti naaraat käyvät keskinäistä kilpailua mahdollisuudesta päästä itse pesimään.

Mitä sitten tapahtuu parittelujen jälkeen pesintämahdollisuutta vailla jääneelle naaraalle? Linnuilla sikiönkehitys on ulkoinen ja alkaa vasta munia haudottaessa. Parittelu ei voi johtaa nisäkästen kaltaiseen raskauteen. Se johtaa munintaankin (muualle kuin pesään) vain sellaisissa tapauksissa, joissa munan kehitys munajohtimessa on edennyt riittävän pitkälle.

PS. Hailuodon Pulkkisen pesällä on vieraillut kaikenlaisia otuksia, viime viikonloppuna Unkarin blogista katsottuna kattohaikaran lisäksi rengastamaton merikotka (3-vee) ja tänään aamukuudelta isolepinkäinen. Voiton kanssa keskustelin sääksen tulosta ja hänen mukaansa juuri saapuneella linnulla olisi rengas oikeassa jalassa, mutta minä en sitä kyllä voinut varmistaa. Viimevuotisella naaraalla oli rengas vasemmassa jalassa.

LisäPS. Nettimerikotka Tuuli kävi viikonloppuvierailulla Hailuodossa, mutta ei käynyt kuvauttamassa itseään Studio V. Pulkkisen erämaa-ateljeessa. Tuuli on lähtöisin Merenkurkusta Björkön saaristosta sääkselle rakentamastani tekopesästä. Ruotsin länsirannikolla talvehtinut Junnu on kiertänyt Perämeren pohjukan ja on maanantain paikannusten mukaan lähellä Oulua.

Sääksiterveisin Matts
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Hei!

Olen käynyt muutaman kerran katsomassa Hailuodon tyhjää pesää. Nyt alkaa tuntua siltä, että itsensä kuvauttamassa käynyt sääksi ei ole nettipesän haltija, vaan samanlainen satunnainen matkaaja, kuin kattohaikara, merikotka, tuulihaukka ja isolepinkäinen. Onko linnusta kuvaa, jossa myös oikea jalka näkyisi ja mahdollinen rengas?
Viime vuonna ensimmäinen kuvattu sääksi ei sekään kuulunut niihin neljään, jotka jäivät pesälle kisailemaan. Sillä oli rengas vasemmassa jalassa kuten pesivällä naaraalla, mutta oli käsitykseni mukaan uros, joka jatkoi matkaansa hetken istuttuaan. Pesän haltija alkaa hetimiten kunnostaa pesää jopa samana päivänä, kuin on saapunutkin. Pesään ei toistaiseksi ole tuotu mitään uutta rakennusmateriaalia, vaan se on siinä kunnossa, kuin se talven alta paljastui. Näin tämän ensitulijan roolin arvioin.

PS. Unkarin sivustoilta
http://www.madarak.szigete.hu/viewtopic.php?f=27&t=270
katsottuna Hailuodon pesällä kävi maanantaina 19.4 klo 8.21-25 sama rengastamaton kolmivuotias merikotka, kuin aiemmin 12.4 ja eilen tiistaina 20.4 klo 6.33 isolepinkäinen eli lapinharakka (liitekuvat).

Sääksiterveisin Matts
[Kuva
Kuva
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Hei!

Tällä Hailuodon pesällä käyneellä sääksellä on tosiaan rengas oikeassa jalassa, joten se ei ole kumpikaan viime vuonna pesineistä emoista.

Kuva
@Voitto Pulkkinen

Sääksiterveisin Matts
Avatar
Millan
Registered user
Viestit: 7175
Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
13
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland

Viesti Kirjoittaja Millan »

Hei, Matts!

Ovatko Suomessa pesivät sääkset eri "rotua", näyttävät kamerakuvassa tummemmilta ja ovat jotenkin enemmän kuin "koossaolevia"/ höyhenet parempikuntoisia, kuin esim. Skotlannissa ja Atlantin tuolla puolella olevilla pesillä?

Toinen kysymys on "ruokalapun" koko- ja värityserot koirailla ja naarailla, ja myös ensimmäiseen kysymykseenkin liittyen.

Tällaisia asioita olemme pohtineet näinä vuosina ja tunnistusmerkkeinä "ruokalaput" ovat olleet apuna.

Millan*
Marita...sääksikummitäti
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Sääksien höyhenpeitteen värityksessä on yksilökohtaista vaihtelua. Myöskin linnun ikä vaalentaa höyhenpukua. Euroopan sääksissä ei pitäisi olla kovin suuria värieroja. Skotlannin kertaalleen sukupuuttoon hävitetty sääksikanta on saanut uuden alkunsa todennäköisesti norjalaisesta kalasääskikannasta. Amerikkalaista sääkseä pidetään omana rotunaan, ja sen höyhenpuku saattaa erota meikäläisestä. Sukupuolten ero ilmenee ehkä selkeimmin "leukalapuissa". Koiraalla tämä rintavyö on yleensä vaalea ja saattaa puuttua melkein kokonaan. Naaraalla rintavyö on enimmäkseen tummempi ja ulottuu yhtenäisenä rinnan yli. Tällainen sukupuolten selkeä ero on myös Hailuodon nettipesän sääksillä. Määrittämistä häiritsee joskus lintujen yksilökohtaiset poikkeukset edellä kuvatusta pääsäännöstä. Sääksiterveisin Matts
Annie

Viesti Kirjoittaja Annie »

Hei, ja kiitos vastauksista! - niitä on ollut mielenkiintoista lukea.

Kysymys sääksikoiraan osallistumisesta haudontaan.

Skotlannin Loch Gartenin sääksen pesällä olemme nyt parisen viikkoa saaneet katsella, miten koirasemo nauttii hautomisesta, viime päivinä naaras EJ pesälle palatessaan (esim. oltuaan syömässä), on joutunut suorastaan tuuppimaan puolisoaan pois, päästäkseen itse takaisin hautomaan. Ihmisen silmin katsottuna tuo näyttää lystikkäältä, toisaalta koirasta (Odin) katsellaan ihaillen, kun se tälläkin tavoin osallistuu pesintään. On ollut myös tilanteita, milloin Odin on tullut tarjoutumaan hautomisvuoroon, mutta EJ ei ole sitä päästänyt.

Onko koiraan osallistumisesta haudontaan jonkinlaista pääsääntöä - voisiko se olla kenties tuo Loch Gartenin pesän kaltainen käytäntö, vai onko tuo pikemminkin poikkeusta pääsäännöstä? Vai onko suorastaan vallan yksilöllistä tämä, miten/taiko ollenkaan koiras osallistuu munien hautomiseen?

Annie
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Hei!

Hailuodon pesälle tuli 26.4. klo 6.53 paikalle kiinteistön haltija! Se näyttää samalta rengastamattomalta urokselta kuin edellisvuosina. Heti alkoi pesänkohennus ja ensimmäinen jäkälätuppo tuotiin paikalle noin klo 8.00.


Liitekuvaan olen eritellyt vuoden 2009 emojen tunnusmerkkejä. Pikkukuvassa on uros suoraan edestä, jolloin rintatäplän muoto erottuu tunnusomaisena. Tuntomerkkien yhteensopivuuden perusteella oletan, että uros on suurella varmuudella sama lintu. kuin 2009 ja 2008.

Sääksiterveisin Matts

Kuva
@Voitto Pulkkinen
Kuva
@Voitto Pulkkinen

Ps. Matkani vuoksi nämä Mattsin lähettämt tiedot tulevat nyt vasta esille.
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Tällainen havainto on pesältä 26.4.

Hei,

Kävin unkarilaisten sivuilla, kun veljeskansalla on liipasinsormi kovin herkässä. Sieltä sain sellaisen käsityksen, että tänään 26.4. klo. 7.18 pesällä oli lintu, jolla on rengas vasemmassa jalassa, aivan kuten viime vuoden naaraalla, jota se muutoinkin suuressa määrin muistuttaa.

Sääksiterveisin Matts

Kuva
@Voitto Pulkkinen
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Haudonta

Ke Huhti 28, 2010 10:39 pm

Sääksiuros osallistuu haudontaan, vaikka naaras suorittaa siitä valtaosan. Amerikkalaisten lähteiden mukaan uros voi hautoa jopa 30 % ajasta. Oma tutkimusmateriaali on vuosilta 1976-78, jolloin käytimme pesinnän tarkkailuun 12 minuutin välein yksittäiskuvia ottavia kaitafilmikameroita. Yhden pesinnän havaintomateriaalin mukaan naaras hautoi valoisasta ajasta 68 %, uros 28 % ja 4 % ajan ei kumpikaan hautonut. Naaraan osuus haudonnasta kasvoi haudonnan loppujaksolla 78 %:iin. Lisäksi naaras hautoi koko pimeän ajan, jolloin sen osuus koko haudonta-ajasta nousee noin 80 %:iin. Joissakin kuvissa molemmat emot makasivat vierekkäin pesäkuopassa.
Haudontavuoro vaihtuu yleensä aina kun uros tuo pesälle saalista ja kestää vähintään naaraan ruokailun ajan. Vuoroa voidaan vaihtaa muistakin syistä. Hailuodon naaras on myös joskus saanut odotella pääsyään uudelleen hautomaan. Haudonta-aikaan osuneiden pakkasöiden jälkeen näytti siltä, että uros olisi suorittanut tavanomaista pidempiä haudontajaksoja.
Sääksiuroksella on selvästi melko vahva haudontavietti, joka saattaa johtaa havaitunlaiseen emojen väliseen "kilpailuun" haudontavuoroista.



Sääksiterveisin Matts
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Haudontalaikku

Kyselin Mattsilta haudontalaikusta, yhdestä lempiaiheistani. Ja tässä Mattsin vastaus :chat:

Hei!

Haudontalaikku muodostuu lähes kaikille linnuille jotka suorittavat haudontaa, myös sääksiuroksille. Uroksilla haudontalaikku on yleensä pienempi kuin naarailla. Urosmetsolle, käelle ja muille linnuille, jotka eivät haudontaa harjoita, tätä elintä ei muodostu. Netistä poimitun amerikantuulihaukka -liitekuvan haudontalaikku vatsan seudulla vastannee petolintujen, myös sääksen, haudontalaikkua. Haudontalaikku syntyy hormonien, pääasiassa (nais-)sukuhormonien ja progesteronin (stimuloi nisäkkäillä maitorauhasia), säätelemänä. Vatsan-rinnan iholta irtoaa höyhenet, iho paksuuntuu meheväksi, pehmeäksi, munan pintaa hyvin myötäileväksi haudontalaikuksi. Elimeen muodostuu runsas verisuonisto, jonka kautta emo saattaa haudottavat munat linnun oman lämmönhallintajärjestelmänsä piiriin. Kylmissä olosuhteissa lintu voi tuottaa lämpöä lihasvärinällä. Linnun asettuessa hautomaan jäähtyneitä munia, haudontalaikun verisuonet laajenevat ja sen myötä verenkierto vilkastuu tuoden laikkuun runsaasti lämmintä verta palauttamaan munan lämpötilan normaaliksi, noin 37 asteeksi. Kun hautova lintu kääntelee munia, myös lämpö jakaantuu munassa tasaisesti ja on munan kääntelyllä muutakin sikiön hyvinvointiin vaikuttavaa merkitystä. Haudonnan loputtua haudontalaikun höyhenet alkavat kasvaa nopeasti uudelleen paitsi linnuilla, joiden poikaset ovat kuoriutuessaan avuttomia, jopa täysin kaljuja. Lintujen haudontalaikkua on yleensä luonnossa vaikea havaita ja nettikamerakuvissakaan sitä on hankala hahmottaa, niin hyvin se on reunustavien höyhenten varjostamana ja myös hankalassa kuvakulmassa.

Haudontalaikku toimii myös päinvastaisessa merkityksessä, kun lämmennyttä munaa tulee viilentää sikiön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Liika lämpö on kehittyvälle sikiölle vaarallisempaa kuin munan kohtuullinen jäähtyminen. Haudontalaikun verenkierto johtaa liian lämmön pois munasta emon lämmönsäätelyjärjestelmän hoidettavaksi. Emon läähättäminen on keskeinen lämmön haihdutuskeino. Linnunmuna absorboi tehokkaasti auringonsäteitä ja jo vajaassa parinkymmenen asteen ulkolämpötilassa suojaamattomat munat saattavat lämmetä liikaa. Tämän vuoksi on lämpöiselläkin säällä syytä välttää hautovien lintujen turhaa häirintää.

Sääksiterveisin Matts


Kuva
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
12

Viesti Kirjoittaja Matts »

Annie kirjoitti:Hei, ja kiitos vastauksista! - niitä on ollut mielenkiintoista lukea.

Kysymys sääksikoiraan osallistumisesta haudontaan.

Skotlannin Loch Gartenin sääksen pesällä olemme nyt parisen viikkoa saaneet katsella, miten koirasemo nauttii hautomisesta, viime päivinä naaras EJ pesälle palatessaan (esim. oltuaan syömässä), on joutunut suorastaan tuuppimaan puolisoaan pois, päästäkseen itse takaisin hautomaan. Ihmisen silmin katsottuna tuo näyttää lystikkäältä, toisaalta koirasta (Odin) katsellaan ihaillen, kun se tälläkin tavoin osallistuu pesintään. On ollut myös tilanteita, milloin Odin on tullut tarjoutumaan hautomisvuoroon, mutta EJ ei ole sitä päästänyt.

Onko koiraan osallistumisesta haudontaan jonkinlaista pääsääntöä - voisiko se olla kenties tuo Loch Gartenin pesän kaltainen käytäntö, vai onko tuo pikemminkin poikkeusta pääsäännöstä? Vai onko suorastaan vallan yksilöllistä tämä, miten/taiko ollenkaan koiras osallistuu munien hautomiseen?

Annie
Hei!

Yleisesti petolintu-uros ei poikasia syötä, eli paloittele saalista ja tarjoa suupaloja nokasta nokkaan. Naaraan menehdyttyä uros kantaa saalista pesälle, mutta poikaset kuolevat nälkään lihapatojen ääreen, kun niitä ei syötetä. Pienen kasvavan poikasen nokka on liian hento saaliin paloitteluun.

Nettikamera-keskusteluissa on esitetty viitteitä uroksen suorittamasta poikasten ja jopa emojen keskinäisestä syöttämisestä. Lähteestä ei kuitenkaan käynyt ilmi syöttikö uros hautovaa naarasta vai päinvastoin. Nettikamera-aineisto tuo tästäkin asiasta varmasti uutta ja tarkentavaa tietoa, kunhan kuva-arkistot käydään läpi ja analysoidaan Ainakaan Hailuodossa ja Merenkurkun dokumenttiaineistoista ei ole saatu viitteitä tällaisesta uroksen suorittamasta poikasten syöttämisestä. Kovin yleinen tällainen ilmiö ei kuitenkaan voi olla, muutenhan se olisi ajat sitten näinkin hyvin seuratulta lajilta huomattu ja tieteellisesti dokumentoitu. Parempaa tietoa odotellessa on järkevintä pitää etusijalla pääsäännön mukaista selitysmallia.

Sääksellä naaras lähtee muuttomatkalle ensin ja uros yleensä huolehtii jonkin aikaa saalistamisesta lentopoikasille, jotka osaavat jo paloitella saaliin itse. Uroksenkin lähdettyä poikaset itsenäistyvät omaan ruokahuoltoon.

Sääksi- ja vapputerveisin Matts
Lukittu

Palaa sivulle “Mattsin palsta”