Mattsin palsta

Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Pesäkilpailu vaikuttaa pesintämenestykseen

Monivuotisessa nettiseurannassa tulee eteen aina uudenlaisia tilanteita sääksien pesinnöissä ja niistä voidaan sitten yrittää tulkita, millä tavoin ongelmat vaikuttavat pesintään ja minkälaisia ratkaisuja linnut keksivät arjen ongelmiin.

Hailuodossa nettiseurantaa on ollut jo 9 vuotta. Aluksi pesällä oli sama naaras (Nemo) 6 vuotta, mutta se ei palannut muuttomatkaltaan 2012 ja sen jälkeen joka vuosi on pesää hallinnut eri naaras. (2012 Vuokko, 2013 Orvokki ensipesijä, 2014 Maila syrjäytti Orvokin).

Sääksen pesälle vakiintunut pari on useimmiten sama vuodesta toiseen. Sääksien pätkäparisuhde kestää vuosittain käytännössä pesinnän ajan (n. 5 kk). Muuten ne tuskin kohtaavat toisensa. Muuttokin tapahtuu eri aikaan ja talvehtimispaikat saattavat olla tuhansien kilometrien päässä toisistaan.

Keväällä useampikin sääksi haluaa päästä pesimään ja tuottamaan jälkeläisiä. Uroksen hallussa olevalle reviirille pyrkii usein vieraita pesintähalukkaita naaraita. Varsinkin nuoret pesimättömät naaraat hakeutuvat mieluusti valmiiseen pesään.
Jos pesän vakituinen naaras ei ole ”ajoissa” saapunut muuttomatkaltaan, pesän uros pyrkii varmistamaan oman mahdollisuutensa tuottaa jälkeläisiä ja tällaisessa tilanteessa se pyrkii parittelemaan pesälle hakeutuvien naaraiden kanssa. Niitä ei yritetä häätää pois ja lisääntymisvietin vallassa voi olla ristiriitaista yrittää karkottaa itseään suurempaa vierasta naarasta muualle. Naarasta valittaessa tehokkaimmaksi keinoksi saattaa muodostua palkitseminen, jolloin mieluisa naaras pidetään pesällä uroksen ruokinnassa.

Hailuodon Kemo-uroksella on kaikkea sitä, mikä miehen valinnassa on keskeistä. Sillä on tunnettu komea kiinteistö arvostetulla alueella, vakituinen kalastajan ammatti, sekä selkeät elämän tavoitteet. Perhesuunnittelussa tähdätään kolmen jälkeläisen kasvattamiseen kesässä. Loppuaika vuodesta matkustellaan ja levätään lämpimissä maissa. Tällaisen komistuksen suosiosta kannattaa kilpailla, jopa taistella.
Reviirittömät urokset ovat vielä paikkaansa ja tilaisuuttansa etsiviä ”lentojätkiä”.

Tänä vuonna kolmen naaraan taistelu pesintäoikeudesta on ollut ankaraa. Syöksyin ja muillakin, nettikuvassa näkymättömin keinoin, on kilpailijat yritetty pitää pois pesältä. Pesinnän aloittaminen ei ole rintamaolosuhteissa yhdeltäkään luonnistunut, eikä viimevuotinenkaan Pedersören tyttö ole onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa. Maila näyttää voitokkaalta. Parittelukuvia analysoitaessa vaikuttaa siltä, että sekään ei osaa viedä aktia niin pitkälle (kloaka vasten kloaka), että hedelmöittyminen olisi mahdollista. Tämä viittaisi kokemattomuuteen ja/tai kypsymättömyyteen.

Taistelu pesintäoikeudesta haittaa sääksen lisääntymistä.
Tarkasteltaessa tämän vuoden (2014) nettikamerapesien pesinnän ajoitusta suhteessa pesäkamppailuihin, voidaan selkeästi havaita, että niillä pesillä, joilla on käyty ankaria pesätaisteluja, pesintä on yli kaksi viikkoa muita myöhäisempi. Myöhäisillä pesinnöillä on näkemykseni mukaan yleensä normaalia huonompi poikastuotanto.
Joissakin tapauksissa pesintä ei onnistu laisinkaan.

Pesät, joilla on käyty naaraiden välistä kilpailua on tulkintani mukaan ollut:

Viro II, UK. Dyfi, Viro I ja Hailuoto
Kahden ensimmäisen pesinnän osalta muninta oli keskimäärin 6.5 ja kuoriutuminen vastaavasti 9-10.6, mikä on runsaat 2 viikkoa (16 vrk) myöhäisempää kuin pesillä, joilla nettikamerahavaintojen mukaan ei ollut mainittavaa pesäkamppailua. Näissä kamppailun voittivat viimevuotiset naaraat, joilla oli varmaankin suurin motivaatio.
Hailuodossa kolmen naaraan taistossa muninta ei onnistunut lainkaan ja Viro I:llä pariskunta ei palannut naaraiden välienselvittelyn jälkeen pesälle. Ehkä parilla on vaihtopesä.

Pesät, joilla naaraiden välistä kilpailua ei tulkintani mukaan ole ollut:

Seili, Latvia, Skotlanti L. Lowes, Skotlanti L. Garten
Häiriöttömillä pesillä muninta oli huomattavasti aikaisempaa (16 vrk) edelliseen ryhmään verrattuna (X=20.4), samoin kuoriutuminen (X=25.5). Tästä luetaan pois Skotlannin 29-vuotiaan Ladyn tulos, koska se näyttää jo edenneen menopaussiin, eivätkä munat ole kuoriutuneet hartaasta ylihaudonnasta huolimatta.

Pesäkilpailu ja taistelut muina vuosina:

Nettikameraseurannan aikana on käynyt ilmi, miten yleistä taistelu reviiristä ja pesästä on. Itsestäänselvyydetkin on saatettu kyseenalaisiksi. Nettipesillä on vuosien mittaan kamppailtu rajustikin. Olen poiminut esiin ainakin seuraavat pesinnät:

Seili 2011: Nykyinen Vasuri-uros valtasi taistelun jälkeen pesän, jossa oli jo 2 munaa. Naaras hautoi niitä vielä 10 päivää taistelun jälkeen, kunnes nälkäisenä luovutti, kun ei ollut uuden uroksen ruokahuollossa. Pesintä tuhoutui ja varikset viimein veivät munat. Vasuri valloittaja ei onnistunut pesimään, vaikka naaraita oli muutamia vuorollaan pesällä ja hyvässä ruokinnassa.

Janakkala 2012: Uusi pari aloitti pesimisen ja sai yhden munan. Vanha naaras valloitti pesän takaisin itselleen – muna rikkoutui – valloittaja sai 3 poikasta, jotka kuitenkin jostakin syystä menehtyivät.

Viro I 2013: Pesintä aloitettiin vanhan uroksen kanssa. Uusi Oxana-naaras ehti munia yhden munan. Vanha Piret-naaras saapui ja voitti pesäkamppailun. Uros yritti hautoa munaa, mutta se viimein katosi. Tähän pesään ei tullut pesintää, vaikka parittelu ja parisuhde jatkui Piret-naaraan kanssa. Sama naaras on tänäkin vuonna.

Hahmotelma uuslainalaisuudeksi:
Minulle muotoutuvan käsityksen mukaan:
- reviiristä taistellaan uros vastaan uros,
- pesintäoikeudesta naaras vastaan naaras,
- ravinnosta poikaset keskenään (nokkimisjärjestys),
- pesän poikaset vastaan vieras lentopoikanen.

Pesinnän epäonnistumisen jälkeen on vielä sääksenelämää.
Pesä ja reviiri ovat sääksenelämän keskipiste. Sitä ei jätetä muiden vallattavaksi ja pesää voidaan kunnostaa vielä elokuussakin. Linnut voivat myös rakentaa täysin uuden pesän, joka voidaan ottaa käyttöön seuraavana kesänä (kesäpesä).

Tänä vuonna Hailuodon pesähistoriassa on jälleen kerran uusi ennen näkemätön ja kokematon tilanne. Sääksikorkeakoulun opetusohjelmaan se tuli yllättäen ja pyytämättä. Toivottavasti osaamme opetusta monipuolisuudessaan kyllin arvostaa.

Informaatiovirrassa menee kokenutkin toimittaja ymmälle – mene sinäkin! t. Matts
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Elokuun parittelu.

Automaattiseen tallennukseen jäi emojen elokuinen parittelukuva. On tunnettua, että sääkset vielä ennen muuttoaan saattavat kunnostaa pesää varsinkin tapauksissa, joissa pesintä ei ole onnistunut. Parittelua on ennenkin havaittu vaiheessa, jolloin sillä ei ole merkitystä lisääntymiselle, kuten myöhäisessä pesäpoikasvaiheessa. Hailuodossa havaittu parittelu tapahtui tilanteessa, jossa ei ole ollut munintaan ja poikastuotantoon johtavaa pesintää – yritystä kuitenkin. Elokuun parittelu on havaintona käsittääkseni ainutlaatuinen. Se liittynee parisuhteen vahvistamiseen ja tähtää seuraavaan pesimäkauteen. Kohta emot muuttavat ja joutuvat yli puoleksi vuodeksi erilleen toisistaan. Pesälle vakiintunut Maila-naaras onnistui tänä vuonna (2014) syrjäyttämään viime vuoden naaraan ja karkottamaan muutkin kilpailevat neitoset. Se ei kuitenkaan itse pystynyt tuottamaan munia eikä poikasia tiukassa pesimiskamppailussa. Jos Maila seuraavinakin vuosina selviytyy voittajana pesimiskilpailussa, olisi tässä hyvä alku solmia se elinikäinen parisuhde.
Ensi vuodellekin riittää jännitystä!

Sääksiminen on elämää suurempaa. T. Matts
Avatar
Pb
Site Admin
Site Admin
Viestit: 2214
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
14
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pb »

Hei Matts, lukijoita kiinnostaa:

Mitä sääksenpoikasilta mitataan ja miksi?

Otetaanko näytteitä?

Kumpaan jalkaan rengastuksessa pannaan rengas?

Miksi joillakin linnuilla on lisäksi värillinen tunnistusrengas?


Olet aikaisemmin kirjoittanut rengastukseen liittyvistä asioista 24 Touko 2010, joten osaan kysymyksitä vastaus löytyy seuraavasta:
Matts kirjoitti:Renkaiden antama informaatio:

Renkaassa on merkittynä
- Rengastustoimisto: MUSEUM ZOOL.HELSINKI FINLAND. Tähän osoitteeseen voi löytäjä palauttaa renkaan, jos se lintu löytyy tai rengas muuten voidaan lukea. Tiedot voi lähettää myös löytömaan rengastustoimistoon, josta se edelleen toimitetaan rengastusmaan rengastustoimistoon. Tiedot voi toimittaa myös internetin kautta täyttämällä ATK-lomake.
- Renkaan tunnus: renkaan koko ja juokseva numero: esimerkiksi M - 51016, jonka mukaan lintu yksilöidään.
Rengastettaessa sääkseltä merkitään muistiin linnun paino, siiven pituus (siipitaipeesta pisimmän siipisulan kärkeen). Lisäksi muistiin merkitään tarkka rengastuspaikka. Tutkimuslomakkeelle merkitään myös pesää, pesäpuuta, pesäympäristöä ja sen käsittelyastetta koskevat tiedot ja mahdollisuus on ilmoittaa paljon muitakin tietoja.
Löydettäessä lintu, saa löytäjä tiedon siitä, kuka on linnun rengastanut, milloin ja missä se on rengastettu, mikä on linnun ikä, onko se rengastettu poikasena, miten kaukana rengastuspaikalta se on todettu, jne.
Tutkimustarkoituksiin kerättävä voi sisältää seuraavanlaisia tietoja:
"Pesäpuu on 18 metriä korkea mänty, jonka tyven ympärysmitta on 148 cm ja rungon ympärysmitta pesän alta 18 cm. Pesä on männyn latvaan pudonneen pesän tilalle rakennettu tekopesä. Pesäpaikka on osittain ojitettu räme, puuston tila on hakkaamaton ja 50 m:n säteellä ei ole pesäpuun kokoisia puita. Lintu on rengastettu 14.7.2009 pesäpoikasena ja lisäksi pesässä on toinen poikanen ja kuoriutumaton muna. Rengastetun poikasen paino oli rengastettaessa 1540 g ja siiven pituus 32 cm. Se oli poikueen vanhin poikanen. Pesässä oli saalistähteenä 179 g:n ahven. Pesäpuuhun on kiinnitetty lasikuituinen rauhoituslaatta.

Värirenkaita käytetään tutkimuksellisiin tarkoituksiin, jolloin tavoitteena on saada linnusta tietoa optisin menetelmin, kuten kaukoputkella tarkkailemalla tai kameralla. Hailuodon sääksenpesällä on tunnistettu värirenkaista pesällä vierailleet rengastettu merikotka (rengastettu Iissä) ja maakotka (Kuusamossa). Merikotkan värirenkaisiin kuuluu vuosirengas ja aluerengas, joista edellinen on vuosittain eri värinen. Toisessa värirenkaassa numerot on tavanomaista suuremmat, jotta ne voidaan kaukoputkella myös lukea. Suomalaisilla sääksillä käsittääkseni Pohtiolammen sääksikeskuksen kala-altailla säännöllisesti vierailevat sääkset on värirengastettu yksilötunnistuksen helpottamiseksi. Näistä tiedetään miltä pesiltä linnut tulevat kalastamaan.

Terveisin Matts


Pb
Ei minua varten tarvii keittää... :cb:
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Mitä sääksenpojista mitataan ja miksi

Rengastustoimisto edellyttää, että rengastettavat sääksenpojat punnitaan ja siiven pituus (ulommasta siipitaipeesta käsisulkien kärkeen) mitataan. Paino kertoo poikasen kehityksestä ja kunnosta. Sääksen siiven mitta on syntyessä n. 2 cm ja sulkien kasvaessa pituutta tulee noin 1 cm/vrk. Nettikamerapesissä poikasten kuoriutumisajat tiedetään tarkasti ja esimerkiksi Hailuodon 2013 poikasen siipi kuoriutumisesta rengastukseen oli kasvanut 0,98 cm/vrk. Siipi ei kasva tasaisesti, mutta rengastusiässä (3-4 vk) siiven mitta on kuitenkin hyvin käyttökelpoinen ikää arvioitaessa, kun kuoriutumisaikaakaan ei tiedetä. Poikasten kärsiessä ravinnon puutteesta, painon kehitys ja myös siiven kasvu hidastuvat.
Itse olen mitannut poikasen jalan paksuutta ja jonkunlaista nilkan mittaa, vaikka työskentely puussa on usein melko rajallista. Lisäksi kädellä tunnustellen arvioin poikasen kuvun tilaa omalla asteikolla (0 tyhjä – 5 aivan täynnä) rengastuspäivän ravinnon saannin arvioimiseksi. Jos kupu tuntuu kovalta, poikanen on äskettäin ruokaillut.

Mitä näytteitä otetaan – mitä tietoja ilmoitetaan

Rengastustoimisto pyytää lähettämään keskusmuseoon kuoriutumattomat munat, munankuoren palaset, kuolleet poikaset, sulat, havainnot saaliskaloista jne. tutkimuksia varten.
Kirjattavia tietoja ovat emojen, poikasten ja munien lukumäärät, tiedot pesäpuun mitoista ja pesän ympäristön tilasta, sekä pesää ja pesäympäristöä koskevista muutoksista jne.

Kumpaan jalkaan rengas kiinnitetään?

Jos rengas kiinnitetään vasempaan jalkaan, numerotunnus on helpompi kiikarilla tai pesäkameralla erottaa, kun se näkyy ulospäin. Äärimmäisen vaikeaa on numeroa lukea tuolloinkin. Jos rengas on oikeassa jalassa, numerotunnus on sisäpuolella ja enemmän piilossa vatsan alla. Jos taas haluaa esim. lentopoikasvaiheessa tunnistaa poikasia (varsinkin jos niitä on 2 kpl), voidaan renkaat kiinnittää eri jalkoihin, jolloin yksilöinti onnistuu kiikaroimalla. Muutoin ei jalan valinnalla liene merkitystä.

Värirenkaat

Värirenkaita käytetään vain erityisistä syistä. Hailuodon nettipesällä piipahti 29.4.2013 hetken punaisella lukurenkaalla varustettu urossääksi (käsitelty blogissa Sääksivuosi 2013 5.9.2013 sivu 16). Se voitiin yksilöidä Keminmaalla aikuisena pesäsuollaan rengastetuksi urokseksi. Värirengastuksia on Suomessa yli 200 ja sitä käytetään rengastettaessa aikuisia emoja, jotka on mahdollisuus tunnistaa pesäpaikoillaan kiikarilla tai digikuvista. Havainnoista voidaan mm. määrittää emojen pysyvyys ja vaihtuvuus.

Sääksiterveisin Matts
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »

Kiitos Matts rengastukseen kuuluvien seikkojen tietoiskusta. Kevättä odotellen tässä nyt mennään. :smilie_wet_150:
- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Närpiön munamiehen kokoelmissa myös sääksen munia

Närpiöläinen vihannesalan yrittäjä oli kerännyt linnunmunia pikkupojasta lähtien. Hän oli hyvin verkostoitunut vastaaviin rikollisiin mm. Britanniaan ja Ruotsiin, mistä viranomaisten epäilyt johtivat myös Suomeen ja Närpiöön. Kokoelmiin kuului 8737 munaa, 70 täytettyä lintua ja parisataa odotti vielä käsittelyä pakastimissa. Munamies tuomittiin 20.2.2015 Pohjanmaan raastuvanoikeudessa vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen ja 250 000 euron korvauksiin. Korvaus oli kohtuullistettu alle puoleen siitä, mitä syyttäjä oli vaatinut. Korvaukset perustuvat luonnonsuojelulain perusteella laadittuun ympäristöministeriön asetukseen.

Kokoelmiin kuului myös muutamia sääksenmunia. Hailuotolaisia ne eivät olleet, olisimmehan pesänryöstön kotinäytöltä havainneet. Kaksi munaa oli otettu munamiehen kotikunnasta vuosina 1999 ja 2000 samasta pesästä. Näinä vuosina, Rengastustoimistosta saadun tiedon mukaan, sääksi oli onnistunut kasvattamaan vain yhden poikasen molempina vuosina. Naapurikunnasta, Maalahdesta vuonna 2008, oli sääksen pesästä viety 2 munaa, jolloin pesä ei tuottanut lainkaan poikasia. Se ei tämän jälkeenkään ole onnistunut poikasia tuottamaan pesintäyrityksistä huolimatta. Edellä mainitun ympäristöministeriön asetuksen mukaan sääksen tai sen munan hävittämisestä määrätty korvaus on 1682 euroa. Neljän munan konfiskaatio valtiolle merkitsisi 6728 euroa.

Munankeruulla on merkitystä etenkin uhanalaisten lintujen kantojen säilymiselle. Varsin tunnettua on englantilaisen sääksen hävittäminen sukupuuttoon 1800-1900-lukujen vaihteessa, kun asialleen omistautuneet kerääjät hovihankkijoineen hävittivät viimeisetkin sääkset. Kanta alkoi hyvin hitaasti elpyä vasta 1950-luvulta lähtien. Tällöin arveltiin norjalaisten sääksien eksyneen Skotlantiin.

Tyydytään pääsiäisen suklaamuniin ja niiden iloisiin yllätyksiin. T. Matts
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

VOIKO BIOMETRISIÄ TUNNISTEITA SOVELTAA LINTUIHIN?

Ihmisen tunnistamiseen käytettäviä biotunnisteita ovat mm. DNA, sormenjäljet, kasvot, silmät, ääni jne. Biometrisen passin standardin suunnitteleminen annettiin YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tehtäväksi. Laaditun standardiesityksen mukaan biometrisen passin tulee sisältää ainakin kasvokuva, jonka lisäksi on sallittua käyttää sormenjälkiä ja silmän iiristä. EU:n ja Suomen biometrisissa passeissa on käytettävä kasvokuvaa ja sormenjälkiä. Tiedot tallennetaan passin mikrosirulle, josta ne voidaan sähköisesti tarkastaa.

Nettipesien rengastamattomia lintuja on tavattoman vaikea yksilölleen tunnistaa kameran kuvista. Joskus höyhenpeitteestä löytyy linnulle ominaisia, selkeitä yksityiskohtia. Joissakin tapauksissa kuvien vertailu on tavattoman haasteellista, kun säät, kuvakulmat ja valaistusolosuhteet vaihtelevat. Tänä vuonna on ollut erittäin vaikea arvioida, onko Skotlannin Loch of the Lowesin naaras vanha tuttu, nettikansan rakastama, Lady Marge, joksi se haluttiin tunteella tunnistaa. Harmillisen särön tähän mielipideilmastoon toi kuitenkin Scottish Wildlife Trustin väki, joka blogissa antoi ymmärtää, että kyseessä oli joku aivan uusi tyttönen. Tätä neitoa zoomattiin joka suunnasta, varsinkin silmät olivat vertailun kohteena. Miksi tarkasteltiin juuri silmiä? Silmän iiris (värikalvo) on VTT:n ja Cambridgen yliopiston mukaan yksi kaikkein luotettavimmista biotunnisteista, tarkempi kuin sormenjäljet. (Tiede 3/15.3.2006). Luotion LoL-blogin sivulle 11 oli Molly (2.4.2015) laittanut linkin SW-Trustin blogiin. Siellä vertailtiin Lady Margen ja uuden rouvan vasenta silmää. Silmien iirikset poikkesivat niin selvästi toisistaan, että kyseessä on varmuudella eri lintu. Vertailijat hallitsivat biotunnistamisen.

Onneksi sääksien lentoliikenteessä ei tehdä rajatarkastuksia. T. Matts
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »

MUNINTA, HAUDONTA JA KUORIUTUMINEN SÄÄKSEN NETTIPESILLÄ 2015

Pesinnän alkutapahtumat ovat siinä vaiheessa, että niiden toteutumista voidaan tarkastella muninnasta kuoriutumiseen ja etenkin haudonnan kestoa. Vertailussa ovat mukana Suomen, Viron, Latvian, Englannin ja Skotlannin pesät. Sääksisäätiön Hattulan pesältä ei ole kuvan laadun vuoksi käyttökelpoista tietoa kuin ensimmäisen munan osalta. Viro 1:n toisena munittu muna kuoriutui ensin ja olen olettanut, että esikoismuna on se, joka jäi kuoriutumatta. Haudonta-ajat on esitetty taulukossa puolen vuorokauden tarkkuudella ja tapahtuman kelloajaksi on otettu blogilaisten ja/tai omien havaintojeni kirjaamisaika. Nettipesien munimisjakso alkoi 14.4.2015 (Loch of the Lowes) ja viimeinen muna munittiin 8.5. 2015 (Viro 2). Samoissa pesissä kuoriutumiset olivat 22.5 ja vastaavasti 12.6.

Kuva

Tulokset näyttävät noudattavan edellisvuosilta hahmottunutta käsitystä, että ensimmäistä munaa haudotaan pari vuorokautta pidempään, kuin kolmatta ja toisen munan haudonta-aika asettuu yleensä niiden väliin. Kolmimunaisissa pesissä ensimmäisen ja kolmannen munan munimisväli oli 5,5 vrk, mutta kuoriutumisväli enää 3,5 vrk. Poikasten ikäerot jäävät oletettua pienemmiksi, mikä tasoittaa poikasten kilpailua ravinnosta ja lyhentää myös pesintään käytettävää kokonaisaikaa. Sitä, millaisin ”mekanismein” tätä tarkoituksenmukaiselta tuntuvaa ilmiötä säädellään, on hyvin vaikea selittää. Siihen voi liittyä haudontalämpötilan nousu optimaaliseksi haudontaelimen (haudontalaikku) kehittyessä haudonnan edetessä, munan hedelmöitymiseen liittyvät seikat tms.

Haudontaterveisin Matts (ja välikäsi Moose)
- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

HAILUOTO - RENGASTUSRAPORTTI 2015

Rengastuspäiväksi Voiton kanssa oli sovittu suununtai 19.7.2015. Ajettuani aamuvarhaisesta 350 km:n matkan, tapasimme lauttarannassa ja siinä kahvion parkkipaikalla joimme kahvit Voiton termarista. Hetkeksi seljätimme markkinavoimat. Vuorokauden yhdennellätoista hetkellä pääsimme ylimääräisen lossin kyydillä Hailuotoon. Metsätiellä piti arvuutella mahdollisimman oikeaa jalkautumispaikkaa suotarpomisen minimoimiseksi. Sähköisten suunnistusvälineiden muisteissa ei ollut uuden pesän koordinaatteja ja miesmuistien vuosikymmenten takaiset väylät olivat umpeen kasvaneet. Kantamuksena oli kevyestä alumiinista valmistetut kolmiosaiset, raskaaksi osoittautuneet tikkaat, jotka saivat kilometrin matkan tuntumaan tuskastuttavan pitkältä. Sateinen kesä oli tehnyt suon kovin upottavaksi ja vaikeakulkuiseksi. Hengähdystauoilla saattoi kuulua kaukaista sääksen varoittelua ja viimein erottui uusi pesäpuukin. Se on noin 7 m:n korkuinen salaman iskemä rämemänty, jossa pesä tukeutui kaksihaaraiseen latvaan ja yhteen yläoksaan. Pesä oli melkoisen leveä ja hyvän kokoinen ja sen rakentaminen oli aloitettu edellisenä kesänä. Silloin nettipesän omistuksesta käyty taistelu esti tulkinnan mukaan pesinnän. Luomukiipeäminen pesälle ei olisi onnistunut, joten tikkaiden raahaaminen osoittautui oikeaksi ja palkitsevaksi ratkaisuksi. Niilläkin oli vaikea päästä kurottamaan leveän pesän reunan yli.

Kemo-urosta ei ilmatilassa näkynyt. Ehkä se oli harjoittamassa kalastajan ammattiaan. Naaras, oletussääksihenkilöitymänä Maila, jonka kuvaukset olivat mielessä jo päässeet haalistumaan, räpisteli taivaalla tehden sääksinaaraan työtään kaartelemalla ja varoittelemalla vailla suurempaa dramatiikkaa.

Pesässä oli ennakkotiedoista poiketen vain yksi poikanen ja kuoriutumattomaksi jäänyt muna. Poikanen tuotiin maahan rengastettavaksi. Se oli hyvin kehittynyt ja melko rauhallinen, vaikka muurahaiset sitä suomättäällä ahdistelivatkin. Painoa oli 1400 g ja iänmäärityksessä käytettävä siipimitta 28 cm, eli se oli jonkin verran pienempi (=myöhäisempi), kuin Merenkurkussa rengastamani poikaset. Oikeaan jalkaansa se sai renkaan: M – 66206. Poikanen palautettin pesään, tikkaat koottiin nippuun, rengastustiimi lähti kantamuksineen, naaras palasi pesälle ja rauha palautui suolle. Hillastajat eivät tänä vuonna suon rauhaa häiritse. Sato on heikko.

Jos naaras oli ennakkoasetelmien mukaisesti Maila, niin se olisi ensipesijä, joille normaalia pienempi poikastuotanto ja alentunut munien hedelmöityminen ja kuoriutuminen on käsittääkseeni yleisempää, kuin aiemmin pesineille naaraille.

Rengastustiimillä reidet olivat maitohapoilla ja elimistö kaipasi juotavaa. Ajoimme Marjaniemeen, missa oli melkomoinen matkailijoiden vilske ja ihan ulkomaan eläviä. Aurinko paistoi, mutta mantereella oli ukonilma. Kymmenvuotisen nettikameraseurannan kunniaksi otimme Luotokeskuksessa jäävedet ja nautimme Voiton tarjoaman päivän kala-menun.

Sääksi on kuitenkin tämänkin kertomuksen todellinen sankari. T. Matts
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »

Tässä Mattsin raportin tärkeät ihmishenkilöt ja varsinaisten pääroolihenkilöiden uusi pesärakennus. Kiitos Matts ja Voitto työlään reissun tekemisestä ja seikkaperäisesta raportista. Sain Voitolta runsaan tiun verran kuvia, laitan ne esille kunhan pääse paremman tietämyskoneeni äärelle viimeistään ensi keskiviikkona. Tällä iPadillä kuvien lisäys on vaivalloista.
Kuva
Kuva Voitto Pulkkinen
- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

KIITOS PESINTÄVUODESTA 2015
KIITOS KYMMENENNESTÄ SÄÄKSIVUODESTA 2006-2015


Olemme avoimessa sääksikorkeakoulussa edenneet kymppiluokalle ja opiskelun haasteellisuus on huomattavasti lisääntynyt - välillä jopa turhautuneisuuden rajamaille asti. Vuoden 2014 ysiluokkakin oli kovin haasteellinen, kun kaapin paikasta oli erimielisyyksiä emäntäehdokkaiden kesken. Olojen vakiinnuttua oppimateriaalin digiloikka ei oikein osunut kohdalleen, kun emot viettivät paljon aikaa kameran ja nettikansan katseiden tavoittamattomissa. Välivuoden jälkeen odotukset olivat korkealla ja jännityksellä odotettiin Kemo-urosta ja puolisoksi jämäkkää, emännyydestään kiinni pitävää naarasta.

Pesäkameran kuvaamaa 2015:
- 9.4 rengastettu maakotka ja teerikukko
- 11.4 parivuotias merikotka – rengastettu 2013 Raippaluodossa
- 16.4 yksivuotias rengastamaton merikotka
- 21.4 rengastamaton nuori merikotka
- Tuulihaukkoja nähtiin pesällä useaan otteeseen
- Sääksien lähdettyä muutolleen, saatiin sarvipää-hirven automaatti-selfie

Sääkset 2015:
- 22.4. Ensimmäinen oli renkaaton uros. Se kävi pyydystämässä ahvenen ja syötyään jatkoi matkaansa.
- Toinen piipahtaja, 25.4, oli keltaisella lukurenkaalla varustettu naaraslintu. Matti Suopajärvi tunnusti sen omakseen.
Se oli pesäpaikallaan Keminmaalla 2013 aikuisena pyydystetty naaras.
- 26.4 oli kuvassa odotettu, kymmenennettä vuotta seurattu, pesän isäntä Kemo.
- 27.4 saapui pesälle naaras, jolla oli rengas oikeassa jalassa. Höyhenmekon ja joidenkin renkaasta erottuvien numeroiden perusteella
se määriteltiin vuoden 2014 Maila-naaraaksi. Kemo myös pian paritteli sen kanssa.
- vielä 29.4 tuli paikalle vasenrenkainen naaras, joka voitiin määrittää vuoden 2013 emännäksi, Orvokki naaraaksi.
Vapun tienoilla näytti siltä, että pesän hallinnasta käytäisiin taas kerran naaraiden valtataistelua.
- 18.- 30.8 Kemo ja lentopoikanen siirtyivät oleskelemaan nettipesällä.

Uusi pesä
Kemo-uros ei alkanut kunnostaa pesää totuttuun tapaan, vaikka pesällä usein kävikin. Touko, hailuotolainen sääksibloggaajamme, näki 26.4 sääksen kalastavan Hailuodon Kirkkosalmella ja lentävän sitten saaliineen kohti pesäsuota. Nettipesälle kalatoimituksen ei kuitenkaan nähty perille tulevan, joten jotakin poikkeuksellista oli tapahtunut sääksen pesinnässä. Heräsi epäilys, että sääkset olivat rakentaneet uuden pesän. Usein näin käy, kun edellinen pesintä ei ole onnistunut, niin pari rakentaa ns. kesäpesän, joka yleensä on jokseenkin puolivalmiin hatara. Sen kunnostamista jatketaan seuraavana vuonna, jos pari päättää asettua uuteen pesään. Näin kävi myös yhdellä tarkastamallani reviirillä Merenkurkussa, kun naaras oli viime vuonna joutunut huuhkajan saaliiksi. Uros kunnosti kesäpesän uudeksi asunnoksi.

Touko ryhtyi salapoliisiksi ja edellä profiloidun tilanneanalyysin perusteella löysikin 28.4 pesäsuolta uuden pesän runsaan 300 m:n päästä nettipesältä. Hän kävi suolla vielä 26.5, jolloin naaras hautoi pesässä. Voitto kävi pesäsuolla 13.6, jolloin molemmat emot varoittelivat uudella pesällä. Kuvista päätellen pesän rakentaminen oli aloitettu jo vuoden 2014 kesällä. Myöhemmin kesällä saatiin myös marjastajien havaintoja pesästä ja linnuista.

Nettikansalle tämä oli harmillinen ja yllätyksellinen takaisku. Odotettu pesintä oli lähellä, mutta kuitenkin silmän kantamattomissa. Kemo kävi silloin tällöin poseeraamassa nettipesällä ja Mailakin, joskin harvoin. Toiveena oli kuitenkin edes nähdä jälkikasvu nettipesävieraana lentopoikasvaiheessa.

Rengastus

Rengastus suoritettiin 19.7. ja siitä on laadittu erillinen rengastuskertomus. Pesäpuu oli n. 7 m korkea, 2-haarainen, salaman iskemä rämemänty. Leveä pesä lepäsi molempien latvojen harteilla. Vain pesän naaras oli rengastuksen ajan paikalla. Parin poikanen oli varsin hyvin kehittynyt - painoi 1,4 kg (siipi 28 cm). Se oli kuoriutunut arviolta 26-29 kesäkuuta, eli oli vajaat 4 viikkoa vanha. Se sai oikeaan jalkaansa alumiinirenkaan M 66206. Pesässä oli myös kuoriutumaton muna. Maila määritetään ensipesijäksi, jollaisilla vajaa pesue on muodostuneen käsityksen mukaan tavanomaisempaa, kuin kokeneilla pesijöillä.
Pesäpuun rungolla vilisi tavallisia kekomuurahaisia ravinnon haussa ja niitä oli myös pesässä. Kokemuksen mukaan muurahaisten vaivaamat pesät eivät ole kovin pitkään käytössä, joskus yksikin kusiaisvuosi on riittänyt.

Lentopoikasvaihe

Elokuun 18. päivänä nettikameran kuvaan ilmestyi lentopoikanen kala-aterialle. Kuvista sen rengas (M 66206) voitiin lukea ja se varmistettiin Kemon ja Mailan ainokaiseksi. Juniorista oli tullut hieno, elinvoimainen sääksinuorukainen. Nettikansan iloksi Kemo-uros alkoi ruokkia poikasta vanhalle pesälle. Mailaa ei näkynyt, joten se oli todennäköisesti lähtenyt muuttomatkalle. Kemo ja Juniori viipyivät nettipesällä 13 päivää ja viimeisen kerran ne havaittiin 30.8, minkä jälkeen nekin ilmeisesti lähtivät syysmuuttomatkalle. Nettikuvista arvioituna Kemo olisi viettänyt reviirillään noin 128 päivää, eli noin viikon vähemmän kuin 2013.

Pesintävuoden 2015 sääolot

Elokuuta lukuun ottamatta kesä 2015 koettiin kovin koleaksi ja ainakin huonoksi lomakesäksi. Sääksen nettipesillä ei kuitenkaan havaittu poikaskuolemia siten, kuin muina, sääolosuhteiltaan lämpimämpinä vuosina. En myöskään rengastuksen yhteydessä havainnut sääksen pesillä kuolleita tai nälkiintyneitä poikasia, mikä tuntui hieman odottamattomalta. Ilmeisesti kolea sää vaikuttaa saalistusolosuhteisiin siten, että kalojen ei ollut pakko väistyä syviin vesiin suojaan lämmöltä ja pintavesien hapen puutteelta. Silloin ne viihtyvät matalissa vesissä kalastavan sääksen ulottuvilla.

KYMMENEN VUOTTA, 2006-2015, SÄÄKSIMISEN HISTORIAA

Olemme kuluneen kymmenen vuoden mittaan myötäkokeneet sääksen elämää hyvin monipuolisesti ja oppineet monia yllättäviäkin asioita. Lähes joka seurantavuosi on tuonut mukanaan uudenlaisen tilanteen. Television draamasarjojen käsikirjoittajat eivät ikinä olisi tällaisia juonia keksineet. Ruudusta nähty on käsikirjoittamatonta, ohjaamatonta, tosi-tosi-TV:tä.

Keskeinen oppisisältö on ollut sääksien harmoninen perhe-elämä, jäljempänä dokumentoituine poikkeuksineen, jotka yhtäkaikki ovat osa sääksen elämää.

- 2006 Pesäkamera asennettiin
Kameran asentamista Kemo ja Nemo eivät hätkähtäneet. Pesintä tuotti kolme komeaa poikasta.

- 2007 Toinen poikasista menehtyi
Sääksiparin kolmesta munasta yksi ei kuoriutunut. Rengastettaessa huomattiin, että pesän toinen poikanen oli kuollut. Kuolinsyytä selvitettiin
Oulun EVIRA:lla (Elintarvikevirasto). Poikanen kuoli nälästä aiheutuviin komplikaatioihin. Vanhin poikanen varttui emojaan painavammaksi
ja pääsi hyvävoimaisena muuttomatkalle.

- 2008 merikotka vei poikasen
Pesään kuoriutui 3poikasta. Kaksi niistä varttui lentäjiksi, mutta nuorin oli elokuun alkupäivinä vielä lentotaidoton. Silloin merikotka hyökkäsi
pesälle ja runteli pesälle yksin jääneen poikasen emojen vastustuksesta huolimatta. Parin päivän päästä se tuli uudelleen, tappoi saaliinsa ja
vei mukanaan - ehkä omalle jälkikasvulleen. Merikotka oli rengastamaton aikuinen uros. Pesäsuolta löytyi toinenkin syöty poikanen ja
tekijäksi epäillään niin ikään merikotkaa. Vanhin lentopoikanen palasi yksin pesälle ja selvisi muuttomatkalle.

- 2009 Sääksien elinikäinen parisuhde-käsite joutuu koetuksella – OMG!
Keväällä pesälle ilmestyi kolme emäntäehdokasta ja Kemo-uros paritteli niiden kaikkien kanssa. Lintukirjallisuuden mukaan sääksien
parisuhde on elinikäinen ja tiedotusvälineissä julkaistu tapaus herätti kovasti kiinnostusta. Seilin nettipesällä sattui myös vastaavanlainen
tapaus. Myöhemmin on nettipesillä havaittu, että ilmiö on suhteellisen yleinen ennen varsinaisen pesinnän aloittamista.
Hailuodossa elinikäistä parisuhdekäsitettä koeteltiin. Syrjähypyistä huolimatta se kuitenkin yhä piti paikkansa, kun monivuotinen
Nemo-naaras onnistui häätämään muut pesimään halukkaat naaraat ja säilyttämään emännyytensä.

Jalkavammainen poikanen selviytyi lentoon, mutta ei elämään
Kolmesta poikasesta pienimmän jalka murtui jo varhaisessa poikasvaiheessa ja se luutui nurinkuriseen asentoon varpaat taaksepäin.
Viimein se oppi nettiyleisön suureksi helpotukseksi lentämään, mutta tämän Koo-nimellä ja Nätti-Jussinakin tunnetun poikasen siivet eivät
kovin pitkälle kantaneet. Elokuun viimeisinä päivinä metsästäjät sen löysivät suo-ojasta pari kilometriä pesästä. Se toimitettiin hoidettavaksi Ranuan eläintarhaan
ja sieltä Rovaniemelle eläinlääkäriin, jonka diagnoosin perusteella se lopetettiin. Linnun kohtaloa surtiin myös ulkomaisissa seurantablogeissa.
Kaksi vanhempaa sisarusta, Yy ja Kaa, selvisivät muuttomatkalle.

- 2010 Pienin poikanen eli vain päivän - eksoottinen vierailija
Pesällä kuoriutui 3 poikasta, joista nuorin menehtyi runsaan vuorokauden ikäisenä. Toiset kaksi sisarusta selviytyivät lentoon.
Ennen sääksien tuloa (19.4) nähtiin pesän eksoottisin vieras, kun kattohaikara levähti hetken pesällä. Suomessa laji pesi ensimmäistä kertaa 2015.

- 2011 poikkeukselliset 4 munaa – kaikki kuoriutuivat
Neljän munan ja/tai poikasen pesueet ovat melkoisen harvinaisia (1,8 %). Suuressa poikueessa ei kaikille poikasille riittänyt ravintoa ja vain kaksi poikasta
selviytyi lentoon.

Vanha pesä putosi
Joulukuun myrskyissä vanha, painava risulinna putosi maahan oltuaan puussa vähintäänkin miesmuistin 37 vuotta.

- 2012 tekopesä pudonneen tilalle.
Kevättalvella rakensimme Voiton kanssa entiseen pesäpuuhun tekopesän, jonka tukirakenteet naulattiin tukevasti puuhun. Se kelpasi sääkselle erinomaisesti,
kun ensin ihan vieras sääksipari alkoi sitä ehostaa. Sitten muuttomatkalta palannut Kemo otti pesänsä rakennusprojektin haltuun.

Vanha naaras ei enää saapunut
Kemon elinikäinen kumppani, Nemo, ei enää saapunutkaan. Se oli ilmeisesti menehtynyt muuttomatkallaan. Nemo oli rengastettu, mutta renkaan numeroa
ei voitu riittävällä varmuudella lukea. Sen iäksi oli arvioitu 14-17 vuotta.

Uusi naaras - Helmi
Kemon oli yllättävän vaikeaa löytää uutta naarasta, vaikka se heilasteli ja paritteli parinkin emäntäehdokkaan kanssa. Suojussille morsian, Helmi, löytyi
aivan yhdennellätoista hetkellä ja pesintä jäi kovin myöhäiseksi. Liitosta kuoriutui 3 poikasta, joista pienin menehtyi ravinnon puutteeseen.
Kaksi muuta selviytyivät lentoon asti.

- 2013 Jälleen uusi naaras - ensipesijä
Pesällä kävi ainakin 3 rengastamatonta naarasta, mutta ne jatkoivat matkaansa. Jonkin ajan kuluttua pesälle ilmestyi melkoinen tummaverikkö. Sen rengas
saatiin luotettavasti luettua ja se tunnistettiin vuonna 2010 Pedersöressä pesäpoikasena rengastetuksi linnuksi. Tyttö oli palannut Suomeen vietettyään
ensimmäiset kaksi talveaan ja kesän Afrikassa. Orvokki-naaras pesi nyt ensimmäisen kerran elämässään noin 2 v. 11 kk:n ikäisenä. Munista ensimmäinen
ei kuoriutunut ja myöhemmin sen nähtiin särkyneen pesään. Toisesta varttui kaunis Vuokko-poikanen ja nuorempi poikasista menehtyi ravinnon puutteeseen
noin kuukauden ikäisenä.

- 2014 Naaraiden pesätaistelu - ei pesintää
Ainakin kolme naarasta taisteli kiivaasti pesän emännyydestä. Kemo-uros ei kyennyt niiden erimielisyyksiä vatuloimaan. Edellisvuoden (2013) Orvokki-emo
joutui syrjäytetyksi. Reviirin uudeksi emännäksi selviytyi kovin myöhään (17.5.) saapunut Maila-naaras. Renkaan numeroa ei kyetty kokonaisuudessaan
selvittämään. Ilmeisesti kyseessä oli jälleen hyvin nuori lintu. Rauhattomissa olosuhteissa ei pesintää saatu aloitettua ja myös biologisen kellon ”parasta ennen”-
aika oli tältä pesintäkaudelta vähissä.
Tämä oli nettihistorian ensimmäinen pesinnän välivuosi.

Monilla muillakin nettipesillä on vuosien mittaan käyty pesätaisteluja, jotka ovat johtaneet pesinnän myöhästymiseen ja pahimmillaan tuhoutumiseen.
Nettipesiä seuratessa on syntynyt sellainen käsitys, että kalasääski onkin sääksen pesinnän pahin vihollinen. Tämä vaikuttaa kovin inhimilliseltä.

Uusi pesä rakenteilla pesäsuolle
Vasta vuoden 2015 aikana selvisi että sääksipariskunta rakensi välivuonna uutta pesää. Siinä ei kuitenkaan oltu pesitty.

- 2015 Ensimmäinen pesintä uudessa pesässä - nettikansalta piilossa
Taas koettiin täysin uusi tilanne, kun linnut kunnostivat kesällä 2014 alkuun saatetun ”kesäpesän” vakituiseksi asunnokseen. Kemo ja viime vuonna sen
kumppaniksi selviytynyt Maila ryhtyivät Some-pakolaisiksi, eikä niiden vaiheista saatu ajantasaista tietoa, kuin yksittäisten nettipesävierailujen aikana
ja sitten rengastuksen yhteydessä. Lentopoikanen asettui elokuussa kuitenkin kamerapesälle Kemon muonitukseen.

Kymmenen vuoden nettiseurannan aikana on koettu ja opittu tuntemaan jotakin ainutlaatuisen pysyvääkin, kuten komea ja sinnikäs Kemo-uros ja sen oiva reviiri Hailuodon suurimmalla suolla.

Nyt, kun lähes kaikki vuoden 2015 nettisääkset ovat lähteneet ja ensimmäiset satelliittisääkset edenneet Afrikkaan, esitän teille kaikille seuraajille, kommentoijille, uusille ja vanhoille vastuuhenkilöille, Luotio-blogin ja nettikameroiden ylläpitäjille, etenkin Voitolle, suuren kiitoksen näistä kuluneista kymmenestä mielenkiintoisesta, tapahtumarikkaasta ja elämyksellisestä vuodesta. Viimeksi kuluneen pesintävuoden erityiskiitoksen omistan Toukolle, joka ratkaisi ”Salatut eläimet”-mysteerin ja vaivojaan säästämättä etsi Kemon uuden pesän.

Pjyp, Tjop ja Pjiih - terveisin Matts - sääksimisen maisteri
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »

Kiitos Matts hienosta ja perusteellisesta historiikkiraportista. Siitä on mainiosti luettavissa pesän koko 10-vuotinen tapahtumien ketju. Ja kiitos sinun asiantuntemuksesta ja viihdyttävistä tietoiskuista aina ajallaan. On ollut miellyttävää olla mukana foorumin tapahtumissa. Mukavaa talvikautta kaikille sääksien ystäville, toivottavasti saamme jatkossa seurata näiden lintujemme elämää tavalla tai toisella. Ja kiitos Voitto näistä kymmenestä sääksikesästä ja mahdollisuudesta tarkkailla upeita lintuja.
-- Moose*
- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Avatar
Moose
Registered user
Viestit: 515
Liittynyt: 29 Syys 2009 12:39
14
Paikkakunta: Finland

Viesti Kirjoittaja Moose »


Hyvää alkanutta vuotta!


Matts lähetti terveisiä ennen joulua, mutta tervehdys jäi joulukiireiden keskellä tuomatta esille foorumilla.
Nyt siis tässä hieman myöhässä:

"Hyvä sääksen ystävä!

Kiitän menneestä sääksivuodesta ja toivotan edelleen sitä hyvää,
minkä olemme aikaan saaneet ja ehkä tulevanakin vuonna tulemme
saavuttamaan haasteista huolimatta.

Kuva

Jouluterveisin Matts


PS. Ylen uutisissa oli juttu hankkeesta sijoittaa Voiton välittämä nettikamera merikotkan pesälle Merenkurkkuun. Aukeaisikohan artikkeli oheisesta linkistä?

- Time is simply one possible order of events - A. Einstein
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

RAKENNA VASURI, RAKENNA !
Onko lamatietoisuus minimoinut remontin pelkäksi näpertelyksi - terassikin puuttuu.

Sääksiuroksen mielen sopukoihin ei pääse tunkeutumaan edes tietomurtaja. Ehkä jotakin tulkittavaa lähipäivinä näytön kautta ilmestyy. Voimmeko jotaikin sääksen sielunelämästä oppia tai vähintäänkin arvuutella ja ihmetellä?

Uroksen soidinmenoihin kuuluu näyttävä ja äänekäs ”Taivastanssi”, jolla se ilmoittaa omistavansa pesän ja reviirin. Uros kuljettaa myös näyttävästi ja äänekkäästi kalaa tai pesämateriaalia. Myöhemmin pesimisvaiheessa meteliä ei juuri pidetä.

Seilin pesän entinen isäntä, Eeli, paritteli kahden naaraan kanssa ja Hailuodon Kemo pani vielä yhden paremmaksi. Vuosien varrella, tänäkin vuonna, olemme todenneet, että ilmiö on sangen yleinen ainakin silloin, kun puolisot eivät saavu pesälle likimain samanaikaisesti. Uroksen pyrkimyksenä on turvata lisääntyminen ainakin jonkun soveliaan naaraan kanssa.

Vasuri syrjäytti Eelin munapesävaiheessa 2010 ja on siitä lähtien ollut pesän haltija. Se perusti Pop-up-ravintolan ja ruokki useita eri naaraita, mutta ei niistä kukaan jäänyt kainaloiseksi kanaksi. Seuraavana vuonna (2011) oikearenkaisen Tildan kanssa sujui jo paremmin ja seuraavat viisi pesintävuotta ovat menestyksekästä sääksihistoriaa. Vasurin kalastajantaidot ovat aivan kiistattomat. Se on ruokkinut omat ja jotkut vieraatkin.

Vasuri on saapunut pesälle joitakin päiviä ennen Tildaa, joka on viitenä vuotena saapunut keskimäärin 14.4 iltapäivällä (11..-17.4.). Jos Tilda on voimissaan, niin sen voidaan odottaa saapuvan muutaman päivän sisällä. Silloin on odotettavissa välienselvittely pesimäoikeudesta vasenrenkaisen ja oikearenkaisen naaraan kesken. Sääksen elämä on joskus hyvinkin ankaraa taistelua.

Jos vanhaemäntä Tildasta tulee myös vuoden 2016 emäntä ja Vasuri tämän myötä saa selvästi uutta puhtia pesäremonttiin, voimme ehkä jotakin oppia sääksiuroksen sielunelämästä, tai ainakin luulla sitä ymmärtävämme. On kuitenkin melkoisen vaikeaa ihmisen arvomaailmasta käsin tajuta eläimen edesottamuksia.

Sääksiterveisin Matts
Matts
Registered user
Viestit: 211
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24
14

Viesti Kirjoittaja Matts »

Haudontauutisia.
Puolan teräksisen korkeajännitepylvään nettikamerapesässä haudotaan. En tiedä milloin muniminen tapahtui, ehkä eilen iltapimeässä, mutta naaras oli pesällä hautoma-asennossa koko yön. Tällä pesällä ei ole omaa viestiketjua, mutta löytyy toiseksi viimeisenä nettikameraosoitteiden listalta.
Terveiset puolaksi Zchwlkslvlschzlkzt Matts
Lukittu