Tietoa Saimannorpista

WWF Norppalive: Live Cam
Alueen tietoja
WWF Norppalive: Live Cam
Avatar
Pb
Site Admin
Viestit: 2235
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland
Viesti:

Tietoa Saimannorpista

Viesti Kirjoittaja Pb » 04 Tammi 2010 07:22

Norppatutkimus

Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) on yksi maailman uhanalaisimpia hylkeitä. Se on Saimaan järviluonnon ja koko suomalaisen luonnonsuojelun symboli. Saimaannorppa rauhoitettiin lailla vuonna 1955. Se otettiin ensimmäisenä alalajina IUCN:n uhanalaisten eliölajien luetteloon erittäin uhanalaisena vuonna 1966. Euroopan Unionissa se on nykyään erityisesti suojeltava alalaji. Kanta on horjunut sukupuuton partaalla vuosikymmenet. Saimaassa elää tätä nykyä noin 280 norppaa. Norppakanta on hienoisessa kasvussa tehokkaiden suojelutoimien ansiosta. Kyseessä on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja maailman mittakaavassa ainutlaatuinen makean veden hyljekanta, jonka suojelu ja tutkimus on Suomen vastuulla. Joensuun yliopiston biologian laitos aloitti yhdessä Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen rahaston kanssa saimaannorpan suojelun ja tutkimuksen 1970-luvun lopussa. Suojelun ja tutkimuksen taustaorganisaatioksi perustettiin WWF:n saimaanhyljetyöryhmä, joka koostui norpasta kiinnostuneista tutkijoista ja kansalaisista. Saimaanhyljetyöryhmä toteutti vuonna 1981 perustetun saimaanhyljetoimikunnan laatimaa suojelustrategiaa. Saimaanhyljetyöryhmä toimi vuosina 1979–1996. Käytännön suojelutyö ja siihen oleellisesti liittyvä tutkimustyö tehtiin Joensuun yliopistossa vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen saimaannorpan suojeluvastuu siirtyi metsähallitukselle ja tutkimusvastuu Joensuun yliopistolle.

Uutta tietoa saimaannorpan talvielämästä - kuutin unisukellusta kuvattu ensimmäistä kertaa

Saimaannorpan talviaikaisesta käyttäytymisestä saatiin tänä keväänä uutta tietoa, kun Joensuun yliopiston tutkimusryhmä onnistui kuvaamaan kuutin unisukellusta. Myös harvoin kuultua aikuisen norpan vedenalaista ääntelyä saatiin taltioitua. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä WWF Suomen, Metsähallituksen ja Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Saimaannorpan pesimäaikaista käyttäytymistä seurattiin huhtikuussa Saimaan Haukivedellä vedenalaiskameroilla ja -hydrofonilla. Viidettä vuotta käynnissä oleva vedenalaisseuranta tuotti tänä vuonna uutta tietoa norpan unisukelluksesta. On tiedetty, että norpat nukkuvat sukelluksissa, mutta nyt ilmiö pystyttiin todentamaan ensimmäistä kertaa vedenalaisten kameroiden välityksellä. Havaittiin, että kuutti nukkuu hengitysavannon kohdalla ja painuu aika ajoin hitaasti pohjaan unensa aikana. Unessa ollessaan se nousee säännöllisin väliajoin pintaan hengittämään.

Sukellusrytmiikkaa on tutkittu aiemmin aikuisilla norpilla radiolähettimien avulla. Näiden tutkimuksien mukaan aikuisen unisukellus kestää keskimäärin 12 minuuttia. Unisukellukset esiintyvät sarjoina norpan käydessä välillä pinnassa hengittämässä, ja siten leposukellusten sarja voi kestää useita tunteja. Nyt saadun kuva-aineiston perusteella kuutin unisukellussarjan kesto näyttää vaihtelevan muutamista minuuteista lähes tuntiin.

Aikuisen norpan vedenalaisesta ääntelystä tiedetään hyvin vähän. Norppaemon rummutusmaista äänisarjaa saatiin nauhoitettua nyt toista kertaa. Ainoa aikaisempi havainto tällaisesta ääntelystä on tutkimusryhmän taltiointi vuodelta 2004. Ääntely liittyy kuutin ja emon tai muiden aikuisten hylkeiden väliseen kommunikointiin. Vastaavantyyppinen ääni on aikaisemmin löydetty myös sosiaaliselta ja äänekkäältä laatokannorpalta.

Juuri päättynyt seurantajakso on osa Joensuun yliopiston biologian laitoksen ja Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osaston tänä vuonna aloittamaa tutkimushanketta, jossa pyritään selvittämään saimaannorpan talviaikaista käyttäytymisekologiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Talviekologian tuntemus on tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan arvioida norpan sopeutumista muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. ”Tämän kevään lumiolosuhteet olivat poikkeukselliset norpan pesinnän kannalta. Lunta oli paikoin poikimisaikaan vähän ja erityisesti lumen kerroksellisuuden puuttuminen vaikeutti pesien tekoa. Puuterimaiseen lumeen norpan on ollut hankala kaivaa kestävää pesää, joten osa poikasista lienee kärsinyt liian aikaisin romahtaneista pesistä”, toteaa aiheesta väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Marja Niemi Joensuun yliopistosta.

Päärahoittajina tutkimuksessa toimivat ympäristöministeriö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

Tämänvuotinen poikastuotto jää ennätyksestä

Saimaannorpan pesä- ja poikaslaskennat on tältä keväältä juuri saatu päätökseen. Laskennoissa todettiin 40 kuuttia. Kuuteista kuusi löydettiin pesästä kuolleena. Hieman normaalia suurempi pesäkuolleisuus johtunee epävakaista sääoloista.

WWF:n vastuulla ovat eteläisen Saimaan laskennat, joissa löytyi neljä poikaspesää. Viime vuonna norpan ystäviä ilahduttanut kuuttilöytö Kyläniemen eteläpuolelta ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen ei valitettavasti toistunut tänä vuonna.

Pesien tutkiminen oli tänä keväänä erityisen vaikeaa. Maaliskuun lumituiskut hävittivät monesta pesästä kuutin syntymän tunnusmerkit, pesän pohjasta löytyvän kuutinvillan ja kuutin kaivamat kapeat käytävät.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen eläin. Kannan koko ennen tämän kevään poikastuottoa oli noin 280 yksilöä.

Saimaannorpan elämän tutkiminen ja varsinkin talviaikaisen käyttäytymisen salojen selvittäminen ovat erittäin tärkeitä, jotta suojelutoimet osataan kohdentaa oikein ja jotta kasvaviin uhkiin, esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä ja lisääntyvästä rantarakentamisesta aiheutuviin, osataan varautua.

Norpan suojelun ja tutkimuksen aloittaminen

Järjestelmällinen saimaannorpan tutkimus ja suojelu alkoi Joensuun yliopistossa professori Heikki Hyvärisen johtamana 1970-luvun lopussa. Tätä ennen, vuosina 1966-1973, oli tehty muutamia hajanaisia selvityksiä mutta tieteellisiä julkaisuja aiheesta oli varsin vähän. Joensuun yliopisto ryhtyi tutkimaan lähes tutkimatonta ja häviävää norppakantaa Saimaassa. Projekti aloitettiin selvittämällä norpan levinneisyyttä, pesintää ja pahimpia uhkatekijöitä. Samalla paneuduttiin suojelumenetelmien kehittämiseen, testaamiseen ja toteuttamiseen. Saimaannorppakannan seurannan ja suojelun perusrakenteet kehitettiin pitkälti juuri tällöin Joensuun yliopistossa. Nämä menetelmät ovat pääosin edelleen käytössä metsähallituksen tekemässä norppakannan suojelu- ja seurantatyössä.

Vuosittainen järjestelmällinen poikaslaskenta ja sen menetelmien kehittäminen aloitettiin Joensuun yliopistolla 1980-luvun alussa. Lisäksi kuolleina löydettyjä hylkeitä on alusta saakka kerätty yliopistolle ja ruhoja on käytetty kuolleisuuden, ympäristömyrkkykuormituksen, kannan tilan ja rakenteen seuraamiseen. Joensuun yliopisto aloitti ja edelleen ylläpitää saimaannorpan kudospankkia, johon kerätään kuolleina löydettyjen saimaannorppien kudoksia nykyisiä ja tulevia tutkimus- ja opetustarpeita varten. Nykyisin pankissa on yli 320 norpan tiedot ja suuresta osasta myös kudokset arkistoituna ja museoituna. Kudospankin tietokannasta löytyy eriteltyinä yksilöiden kuolinsyy, ikä, sukupuoli ja kokotiedot sekä selvitys olemassa olevista kudosnäytteistä (lihas, rasva, maksa, munuainen, baculum, nahka, kallo ja karva).

Yliopiston tutkimukset selvittivät Saimaan vedenpinnan säännöstelyn merkityksen vuosittaiselle poikastuotannolle 1980-luvulla. Tutkimustulosten perusteella Saimaan vedenpinnan säännöstelyssä otetaan nykyään norppa huomioon ja vesiolosuhteet pyritään pitämään vakaina norpan lisääntymisen aikaan kevättalvella. Tutkimustyö paljasti myös kalastuksen yhteyden nuorten ikäluokkien kuolleisuuteen ja nykyisin käytössä olevat suojelukeinot, esim. vapaaehtoiset kalastusrajoitusalueet perustuvat näihin tutkimuksiin. Tämä on osoittautunut tehokkaaksi suojelukeinoksi ja nuorten ikäluokkien kuolleisuutta on voitu merkittävästi vähentää.

Kannanseurannassa kerättyä tutkimustietoa on hyödynnetty myös mm. vesi- ja ympäristölainsäädännössä, rantakaavoituksessa, suojelualueiden perustamisessa ja Natura 2000 ohjelman toteuttamisessa. Joensuun yliopiston norppatutkimuksella on ollut tärkeä rooli tutkitun tiedon tuottajana, valistajana ja asenteiden muuttajana, erityisesti norpan suojelun alkuaikoina. Yliopisto tuotti myös ensimmäisen norpan suojelusta kertovan esitteen suurelle yleisölle.

Saimaannorpan tarhaus

Saimaanhyljetoimikunta esitti mietinnössään, että saimaannorpalla kokeiltaisiin tarhausta. Vuosina 1984-1990 Joensuun yliopisto toteutti yhdessä Suomen WWF:n, maa- ja metsätalous ministeriön ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa saimaannorpan tarhauskokeilua Enonkosken Olavinlammessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, lisääntyykö norppa tarhaolosuhteissa ja voidaanko tarhausta näin käyttää osana suojelutoimintaa. Tavoitteena oli tuottaa poikasia turvatuissa tarhaolosuhteissa ja istuttaa näitä edelleen Saimaaseen. Tarhaan pyydystettiin keskeiseltä ja pohjoiselta Saimaalta yhteensä viisi norppaa. Saimaan olosuhteita jäljittelevässä lammessa tehtiin samalla myös perustutkimusta, jossa selvitettiin mm. hylkeiden sukellusrytmiikkaa, ravinnonkäyttöä, pesintää ja ääntelyä. Tarha palveli myös valistusta ja opetusta. Tarhalla vieraileville ihmisille esiteltiin norpan suojelua ja tutkimusta. Poikastuoton lisäämistarkoituksessa tarhauskokeilu ei onnistunut ja viimeinen tarhanorppa vapautettiin takaisin alkuperäiselle elinalueelleen kesällä 1990. Tarhaus tuotti kuitenkin perusbiologista tietämystä saimaannorpan ekologiasta ja poiki uusia tutkimusideoita, mm. radiotelemetriatutkimusten aloittamisen.

Siirtoistutus

Siirtoistutuksilla on uudelleenasutettu ja vahvistettu monen uhanalaisten lajin levinneisyysalueita. Siirtoistutusmahdollisuuksia selvitettiin myös yhtenä saimaannorpan suojelukeinona. Vuonna 1992 aikuinen norppanaaras siirrettiin Saimaan Haukivedeltä noin 150 km:n päähän Lietvedelle. Siirron tarkoituksena oli konkreettisesti elvyttää eteläisen Saimaan koko ajan taantunutta norppakantaa. Ensimmäisen viikon aikana hylje siirtyi vapauttamisalueeltaan noin 18 kilometriä etelään ja asettui sinne pysyvästi. Norppa sopeutui hyvin uuteen ympäristöönsä ja seurannassa sen on havaittu poikineen alueella useita kertoja ja elävän edelleen samalla alueella. Onnistunut siirtokokeilu viittasi siihen, että norppien siirtoistutukset onnistuvat ja niillä voidaan tarvittaessa yrittää parantaa eri osapopulaatioiden välistä geenivaihtoa ja palauttaa jo autioituneiden alueiden kanta, jos elinympäristö on muuten norpalle otollinen. Siirtoistutuksia voidaan myös käyttää hätäkeinona mahdollisissa ympäristöonnettomuuksissa.

Ympäristömyrkkytutkimus

Ympäristömyrkkytutkimukset ovat tärkeä osa norppakannan tilan tutkimus- ja seurantatyötä. Tutkimusaineisto kerätään kuolleina löydetyistä hylkeistä, jotka on toimitettu Joensuun yliopiston kudospankkiin. Lisäksi raskasmetallitutkimuksiin käytetään makuukiviltä ja poikaspesistä kerättyjä norpan karvoja.

Saimaannorpasta on mitattu erittäin korkeita elohopeapitoisuuksia. Norppakanta pienenikin 1960- ja 1970-luvuilla todennäköisesti juuri elohopean myrkkyvaikutuksen vuoksi. Elohopea vaikutti tällöin erityisesti poikastuotantoon. Elohopean käytön lopettaminen puunjalostusteollisuudessa paransi tilannetta. Ympäristömyrkkyjen osalta saimaannorpan tilanne on ratkaisevasti parantunut siitä mitä se oli 1970-luvulla. Viimeisimmässä tutkimuksessa todettiin, että nuorissa ikäluokissa tavatut elohopeapitoisuudet ovat viimeisten 20 vuoden aikana alentuneet, mutta edelleen saimaannorppien elohopeakuormitus on poikkeuksellisen korkea. Elohopeaa ja muita raskasmetalleja tulee Saimaaseen yhä erityisesti luontaisen huuhtouman mukana.

Itämeren hylkeissä orgaaniset klooriyhdisteet ovat aiheuttaneet merkittäviä lisääntymishäiriötä. Saimaalla tilanne ei ole koskaan ollut kovin paha, mutta klooriyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet paikoittain korkealla, erityisesti eteläisellä Saimalla. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet saimaannorpissa noin 25% viimeisen 20 vuoden aikana. DDT:n pitoisuudet ovat laskeneet PCB:tä nopeammin erityisesti Etelä- ja Keski-Saimaalla. Norppien ravinnosta saatava pitoisuustaso vähentynyt, mikä näkyy PCB:n ja DDT:n kertymisen vähentymisenä erityisesti vanhoissa urosnorpissa. Iän mukana tapahtuva myrkkyjen määrän kasvu on nyt hyvin hidasta. Tutkimukset ovat näin osoittaneet, että ainakin yksi merkittävä riskitekijä uhanalaisen norpan lisääntymiselle ja terveydelle on tulevien vuosien aikana hiljalleen vähenemässä. Vaikka saimaannorppien orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuudet ovat vähitellen laskemassa alle kroonisten terveysvaikutuksien riskitason, ei ympäristökemikaalien aiheuttama riski ole täysin poistunut. PCB-yhdisteitä korvaavat kemikaalit, kuten mm. palamisen estoaineena käytettävät biomagnifioituvat polybromatut yhdisteet, voivat aiheuttaa uuden uhan muiden kemikaalien ja kemikaaliseosten yhteisvaikutuksen ohella. Myrkkypitoisuuksien tutkimiseen Saimaassa, esim. klooriyhdisteidenkin pitoisuuskehityksen seuraamiseen tulisi kiinnittää huomiota myös tulevaisuudessa.

Ravintotutkimus ja siihen liittyvät oheistutkimukset

Saimaannorpan ravintoa on selvitetty Joensuun yliopiston tutkimuksissa. Tutkimusaineisto kerättiin yli 60 kuolleena löydetyn saimaannorpan suolistosta ja mahalaukusta. Lisäksi tarhauskokeilun yhteydessä selvitettiin norpan ruokailua ja ravinnonvalintaa. Tutkimuksen perusteella on selvinnyt, että yksi norppa syö pieniä, noin 10 cm pituisia parvikaloja keskimäärin 1 000 kiloa vuodessa. Norpan ravinnosta noin 90 % koostuu ahvenesta, särjestä, kiiskestä, muikusta ja kuoreesta. Ns. roskakalan osuus ravinnossa havaittiin suuremmaksi kuin aikaisemmin oli oletettu. Norpan ruokailussa on myös selkeää vuodenaikaista vaihtelua: ruokailu on aktiivisinta syksyllä ja vähäisintä keväällä karvanvaihtoaikaan. Ravintotutkimuksen ohella on tutkittu myös muita ravintoon suoraan tai epäsuorasti liittyviä seikkoja. Näistä tutkimuksista ovat esimerkkeinä suolistolois- ja rasva-aineenvaihdunta tutkimukset.

Suolistoloistutkimukset, jotka ovat kohdistuneet väkäkärsämatoihin, ovat tuoneet uutta tietoa norpan ja sen loisten evoluutiosta makeassa vedessä. Suolaiselle ympäristölle tyypilliset loiset ovat kadonneet ja jäljellä on vain yksi väkäkärsämatolaji meriympäristön kolmen lajin sijasta. Hylkeiden paksu ihonalainen rasvakudos eli traani on myös erittäin monipuolinen tiedonlähde. Se sisältää eläimen ravinnostaan varastoimia rasvaliukoisia aineita, esimerkiksi rasvahappoja, rasvaliukoisia vitamiineja ja ympäristömyrkkyjä. Näiden aineiden jakautuminen traanin eri kerroksiin ei ole kuitenkaan tasaista, vaan tutkimusten mukaan traanin pinta- ja syväosien biokemiallinen koostumus eroaa suuresti. Tekeillä on tarkka biokemiallinen kartoitus lukuisten saimaannorppa- ja merinorppayksilöiden traanin koostumuksen syvyyssuuntaisista eroista. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään traanin aineenvaihduntamekanismeja ja luoda tieteellisesti perusteltuja suosituksia traaninäytteiden otolle ja käytölle esimerkiksi ympäristömyrkkyseurannassa tai hylkeiden ravintokohteiden selvittämisessä. Tutkimukset osoittavat, että traanin perusteella tapahtuvat biomonitoroinnit vaativat standardisointia, jotta näytteenottoon liittyvät menetelmälliset virheet voidaan eliminoida.

Suojelumenetelmien kehittämiseen liittyvät tutkimukset

Käyttäytymistutkimus

Viimeisten yli kymmenen vuoden aikana erityisesti radiotelemetrinen tutkimus on tuottanut uutta tietoa saimaannorpan ekologiasta. Norppiin kiinnitettyjen radiolähettimien avulla norpan elämää on voitu selvittää ympärivuorokautisesti ilman, että tutkimuskohdetta häiritään. Radiolähetintutkimukset ovatkin avartaneet aivan uudella tavalla ja tarkkuudella tietämystä norpan biologiasta ja elinympäristövaatimuksista.

Ensimmäinen radionorppa sai lähettimensä vuonna 1990, kun tarhasta vapautetun Sulevi-norpan elämää seurattiin Pyhäselällä. Vuonna 1992 seurattiin radiolähettimillä siirtoistutusnorpan sopeutumisesta uuteen elinympäristöönsä. Koko 90-luvun ajan vuosittain yhdestä kolmeen norppaa saivat lähettimen selkäänsä keskeisellä Saimaalla, Pihlaja- ja Haukivedellä. Radiolähetinseurannassa on ollut kaiken kaikkiaan 14 eri norppayksilöä. Radiolähetin kiinnitetään saimaannorpille keväällä ja se irtoaa viimeistään seuraavana keväänä karvanvaihdon yhteydessä. Lähettimet eivät haittaa norpan elämää, mistä on todisteena muun muassa se, että lähetinnorpat ovat synnyttäneet ja huoltaneet onnistuneesti poikasiaan. Tutkimuksessa on käytetty sekä satelliittilähettimiä että VHF-radiolähettimiä. VHF-radiolähettimet ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi lähettimiksi Saimaalla. Norpan takaräpylään kiinnitetään myös numeroitu räpylämerkki, josta eläin voidaan tunnistaa myöhemmin. Yksilöllisesti tunnistettavat norpat tuottavat tietoa mm. paikkauskollisuudesta vielä vuosia varsinaisen tutkimusjakson jälkeen. Radiolähetinnorppien lisäksi kaksi muuta yksilöä on merkitty räpylämerkein.

Radiolähetintutkimusten perusteella on selvitetty saimaannorpan käyttäytymistä: mm. vuorokausiaktiivisuutta, sukelluskäyttäytymistä, elinympäristön käyttöä ja liikkumista. Saimaannorppa on osoittautunut hyväksi sukeltajaksi; se viettää jopa 80 % kokonaisajastaan sukelluksissa. Norpan keskimääräinen sukellus kestää 4-7 minuuttia, mutta yli 20 minuutin sukelluksia on mitattu. Saimaannorpat myös nukkuvat sukelluksissa. Normaalisti sukellukset ulottuvat 10-16 metrin syvyyteen, mutta syvimmätkin Saimaan syvänteet ovat helposti sen saavutettavissa. Sukellusrytmiikassa näyttää olevan eroja avovesiajan ja jääpeitteisen ajan välillä. Radiolähetintutkimukset ovat paljastaneet, ennakko-oletuksista poiketen, että norpat käyttävät rantakiviä makuupaikkoinaan myös karvavaihtoajan ulkopuolella. Tämä tieto vahvistaa makuurantojen rauhoitustarpeita myös varsinaisen karvanvaihtoajan ulkopuolella.

Tutkimusten perusteella on voitu todeta, että aikuiset yksilöt ovat varsin paikkauskollisia, mikä osaltaan korostaa norpan herkkyyttä sen elinympäristössä tapahtuville muutoksille. Aikuisen yksilön aktiivisimmin käyttämäkesäinen elinalue voi olla vain noin kolmen neliökilometrin kokoinen. Se näyttää käyttävän samoja lepäilykiviä ja saalistusalueita vuodesta toiseen. Saimaannorppien tekemät matkat ovat varsin vaatimattomia verrattuna merinorppien tekemiin satojen, jopa tuhansien kilometrien mittaisiin vaelluksiin. Saimaannorpat käyvät vain harvakseltaan kauempana ja yleensä maksimissaankin alle 20 kilometrin päässä kotivesiltään. Nuoret yksilöt näyttävät liikkuvan kuitenkin enemmän. Esimerkiksi radiolähetintutkimuksessa mukana ollut nuori uros liikkui yli 45 kilometrin matkoja, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä nuoren ikäluokan suuremmasta liikkuvuudesta. Radiolähetintutkimusten ohella norppien paikkauskollisuutta on voitu tutkia havainnoimalla tunnistettavia yksilöitä. Tunnistaminen perustuu yksilöllisiin turkkikuvioihin ja räpylämerkkeihin.

Muu norppatutkimustoiminta

Norpan suojelututkimuksen lisäksi Joensuun yliopistossa on koko tutkimusprojektin ajan tehty norppaan liittyvää perustutkimusta. Elävien saimaannorppien rakenteen ja elintoimintojen tutkiminen on käytännössä mahdotonta. Joensuun yliopistolle kerättävä ruho-aineisto kuitenkin mahdollistaa monipuolisen rakennetutkimuksen. Morfologisessa tutkimuksessa on löydetty selkeitä anatomisia eroja eri norpan alalajien väliltä, erityisesti kallojen morfologiassa. Myös geneettiset tutkimukset ovat löytäneet eroja alalajien väliltä. Saimaannorppien kallojen rakenteissa on havaittu myös viitteitä ympäristöperäisestä stressistä, joka näkyy kallojen epäsymmetriana. Aistifysiologisessa tutkimuksessa on tutkittu norpan tuntokarvojen (erityisesti viiksien) rakennetta ja toimintaa. Nykyisin puhutaankin ns. viiksikarva-aistista, jota norppa käyttää saalistaessaan ja suunnistaessaan pimeissä vesissä.

Hylkeen paksu rasvakudos ns. traani on arvokas ekologisen ja ympäristötieteellisen tiedon lähde. Traanin koostumuksen on havaittu muuttuvan lihaksesta ihon pintaa kohti tultaessa ja siihen on tallentunut mm. ravinnonkäyttöhistoria ja elinympäristön tilaa osoittavia muutoksia. Traaninäytteitä voidaan ottaa biopsialla myös elävistä eläimistä. Traanin kemiallisen koostumuksen tutkimus jatkuu aktiivisena Joensuun yliopistossa.

Viime aikoina norpan anatomiaan on paneuduttu myös magneettikuvauksen avulla, joka on ensimmäinen laatuaan oleva tutkimus. Sairaaloissa käytettävä magneettikuvaus on antanut uutta tietoa norppien kuolinsyihin ja ruumiinrakenteeseen sekä -toimintaan. Magneettikuvauksessa pystytään erottamaan jopa puolen millimetrin kokoisia rakenteita, mikä on suunnilleen samaa tarkkuusluokkaa kuin ruumiinavausta suorittavan eläinlääkärin silmien huomiokyky. Etuna on se, että kudoksia ja rakenteita ei tarvitse leikata tiedon saamiseksi. Näin tieto saadaan elinten ollessa ehjinä omilla paikoillaan, ja saatua tietoa voidaan myöhemmin verrata ruumiinavauslöydöksiin. Osa tavanomaisissa ruumiinavauksissa huomiotta jäävistä kudoksista tulee myös kuvattua automaattisesti. Näkyviin saadaan myös sellaisia rakenteita, jotka saattavat mätänemisprosessien myötä ruumiinavausvaiheessa helposti hajota.

Kansainvälinen norppatutkimus

Saimaannorppatutkimuksessa kehittyneen tietotaidon avulla järvinorppatutkimusta on tehty lähialueyhteistyönä Laatokalla. Laatokannorpan tutkimus on selvittänyt erityisesti norpan käyttäytymistä ja ympäristömyrkkykuormitusta. Tutkimuksissa kerättyä tietoa on hyödynnetty suoraan laatokannorpan suojelun suunnittelussa ja tutkimuksen kehittämisessä. Samalla laatokannorppatutkimus on tarjonnut mielenkiintoisen vertailevan tarkastelukulman saimaannorpan evoluutioon ja biologiaan.

Yhteistyötä erityisesti aistifysiologisessa tutkimuksessa on tehty mm. saksalaisten ja norjalaisten hyljetutkijoiden kanssa. Hylkeiden biomonitorointimenetelmiä on kehitetty yhteistyössä mm. Norjan napa-alueen tutkimuksen instituutin, Bergenin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian tutkijoiden kanssa.


Lähde:
Suurjärvitutkimus
Joensuun yliopisto
Biotieteiden tiedekunta
Ekologian tutkimusinstituutti

Avatar
Pb
Site Admin
Viestit: 2235
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pb » 02 Helmi 2014 10:25

Norppien apukinosten rakentamiseen on julkaistu ohjekirja:

"Saimaalla kolataan pian lumikinoksia norppien pesämateriaaliksi. WWF Suomi julkaisi tänään viranomaisten ja vapaaehtoisten kolaajien avuksi ohjekirjan. Siinä annetut käytännön ohjeet apukinosten suunnittelusta, rakentamisesta ja tarvittavista voimavaroista perustuvat Itä-Suomen yliopiston tutkimuksiin."

Lähde: WWF Suomi
Life is too short to be taken seriously.
Oscar Wilde

Mimmu
Registered user
Viestit: 11075
Liittynyt: 24 Syys 2009 20:40
Paikkakunta: Oulu, Finland

Viesti Kirjoittaja Mimmu » 03 Helmi 2014 12:44

YLE uutisista.



Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 06 Touko 2016 07:48

En tiedä , olenko nyt oikealla sivustolla , mutta saimaannorpan kameraa tiirailin ja norppapa olikin kivellään ! Joten tässä kuvaa tilanteesta. :D
Kuva
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Avatar
Grise
Registered user
Viestit: 218
Liittynyt: 11 Huhti 2010 11:44
Paikkakunta: Järvi-Suomi

Viesti Kirjoittaja Grise » 06 Touko 2016 21:20

Saimaannorppa köllöttelee ja kuoputtelee! Voi miten ihanaa saada Suomeen livekuvaa!
"gahrk, gahrk, gahrk”

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 07 Touko 2016 07:05

Ja mikäs on köllötellessä ... :D
Kuva
Copyright © WWF Suomi
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Mimmu
Registered user
Viestit: 11075
Liittynyt: 24 Syys 2009 20:40
Paikkakunta: Oulu, Finland

Viesti Kirjoittaja Mimmu » 07 Touko 2016 09:54




Siirsin jutun oikeaan osoitteeseen.

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 07 Touko 2016 21:29

Ja siinäpä tämä nestori miikkulainen köllöttelee edelleen ja ojentaa kättäkin välillä rapsutellen itseään ... :)

Kuva
Copyright © WWF Suomi
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

hese
Registered user
Viestit: 6226
Liittynyt: 04 Syys 2012 20:25

Viesti Kirjoittaja hese » 09 Touko 2016 15:48


Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 09 Touko 2016 16:23

Pikapikaa piipahdin päivällä norppakivellä - ja kuka se siellä köllötteli - kumpi lienee tämä ? Hesen artikkeliotteessa ( kiitos siitä )edellä kerrotaan , että norppia olisi täällä kaksikin ... ;)

Kuva

Ja nyt hiukan eri paikassa - olisko sama kuin päivällä oli ; vai taitaa olla erilainen pyrstö ?
Kuva
Copyright © WWF Suomi
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

hese
Registered user
Viestit: 6226
Liittynyt: 04 Syys 2012 20:25

Viesti Kirjoittaja hese » 10 Touko 2016 11:38

Kaksi norppaa köllöttelee :D

Kuva
Copyright © WWF Suomi
https://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa ... norppalive

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 12 Touko 2016 05:49

Norppa aamuvirkku on jo kellimässä kivellä ! On tainnu jo kauankin olla ; tuskin koko yötä sentään ! :)

Kuva
Copyright © WWF Suomi
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 17 Touko 2016 16:20

Ystävämme saimaannorppa on tänään saanut nimen : Pullervo . Tämä on siis urospuolisen norppapullukan nimi ! :D
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 21 Touko 2016 22:12

Taitaa olla Pullervo kivellä lötköttämässä ! :D

Kuva
Copyright © WWF Suomi
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 25 Touko 2016 16:00

Niin - jos joku ei sattumalta tiedä , Pullervon friidu on Siiri ... ;) Nyt kumpikin oli piileskelemässä jossain , kivellä ei näkynyt ketään ... :)
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 28 Touko 2016 06:16

Kumpi lienee kavunnut pienen kiven päälle taustalle - olisko Siiri vai Pullervo ... :think:

Kuva

Copyright © WWF Suomi
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Avatar
aki
Registered user
Viestit: 2341
Liittynyt: 15 Touko 2014 17:39

Viesti Kirjoittaja aki » 29 Touko 2016 14:16

Täällä se viettää rattoisasti aikaansa kalliollaan,tu ny Siiri"sääki"sieltä jostakin Pullervon tykö,varmaan vartoo jo :D
Kuva
Copyright © WWF Suomi
https://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa/" target="_blank ... norppalive

Avatar
Eila
Registered user
Viestit: 11330
Liittynyt: 04 Touko 2013 20:00

Viesti Kirjoittaja Eila » 02 Kesä 2016 19:43

Saimaannorpan live-seuranta päättyi tältä vuodelta tänään . Tässä viimeiset kuvat kamerasta!

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva

Kiitos tuhannesti siitä , että saatiin seurata Pullervon ja Siirin elämää lähietäisyydeltä ! :flowers:
Ensi vuoteen ! :wave:
Liebe oder Freundschaft ist das Einzige das wächst, wenn man es teilt.
Love or friendship is the only thing that grows up if you share it .

Mimmu
Registered user
Viestit: 11075
Liittynyt: 24 Syys 2009 20:40
Paikkakunta: Oulu, Finland

Viesti Kirjoittaja Mimmu » 10 Syys 2016 00:30

Norppagalleria!
HS 9.9.16.

hese
Registered user
Viestit: 6226
Liittynyt: 04 Syys 2012 20:25

Viesti Kirjoittaja hese » 27 Syys 2016 23:39


Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Saimaannorppa - Saimaa Ringed Seal”