Linnansaari, Rantasalmi, Finland 2019
*** 5.37
***
Iso lahna, mut jo osittain syöty ja emo viel vähän jatkoi ateriaa, kunnes poikanen sen nappasi ...
***
https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/
***
Iso lahna, mut jo osittain syöty ja emo viel vähän jatkoi ateriaa, kunnes poikanen sen nappasi ...
***
https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/
***
Ups, tänne lennähti ison kiven päälle sääksenpoikanen puoliksi syödyn kalan kanssa, joten arvailuiden varaan jää
- olisko jopa itse sen onkinut
https://www.youtube.com/watch?v=eXjfyYLtvUM
Ups, tänne lennähti ison kiven päälle sääksenpoikanen puoliksi syödyn kalan kanssa, joten arvailuiden varaan jää
- olisko jopa itse sen onkinut
https://www.youtube.com/watch?v=eXjfyYLtvUM
Tuolta videolta on kadonnt 40 min (4.31-5.11) niinpä ei pysty edes sanomaan toiko kalan itse...
***
Okee, ilmankos mä en saanut sitä kalaa pesälle Hyvä Untuvikko, KO selvitit asian
marksaa
***
Okee, ilmankos mä en saanut sitä kalaa pesälle Hyvä Untuvikko, KO selvitit asian
marksaa
***
Ainakin kerta viel me nähdään... lapset kaik pesällä ja jompi/kumpi emo pyörähti ...
https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/
edit PE klo 14.00 saakka
Ainakin kerta viel me nähdään... lapset kaik pesällä ja jompi/kumpi emo pyörähti ...
https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/
edit PE klo 14.00 saakka
Kuvaa on, mutta missä kaikki? Juuri lensi pesälle kaksi västäräkkiä.
https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/
https://luontolive.wwf.fi/kalasaaski/
Olen ollut myös kiinnostunut Haukiveden nettisääksien poikasten sukupuolesta. Otin selville rengastajan, joka kertoi, että rengastuksessa ei tule sukupuolet ilmi. Mitenkähän Satakunnan sääksille annetaan rengastuksen jälkeen joko tytön tai pojan nimet?? Onko se vain "leikkijuttu" vai tietäisikö joku kertoa ??
Poikasten rengastusjärjestys oli: Keskimmäinen, nuorimmainen, vanhimmainen. Rengastaja kertoi mitanneensa siiven pituuden ns. minimimenetelmällä, jossa siipeä ei oikaista eikä litistetä. Ilmeisesti mittaus tehdään suhteessa samalla tavalla jokaisen kohdalla.
Rengastustiedot ovat: M72967 siipi min 290 mm, M72968 siipi min 320 mm ja M72969 siipi min 295 mm. Tämä oli mielenkiintoinen tieto, koska juuri nuorimmalla poikasella on siiven mitta 320 mm, josta voisi päätellä sen olevan naaras.
Nuorin poikanen, jota sanon pikkuseksi, kasvoi silmämääräisestikin isommaksi kahden muun poikasen ohi. Lisäksi sen silmän alla oli enemmän ruskeaa samalla tavalla kuin nemolla. Muilla kahdella poikasella silmän alla olevan valkoisen puolikaaren alta alkoi heti valkoinen alue samalla tavalla kuin kemolla.
"Ihmissilmällä" arvioiden päättelin poikasista seuraavia asioita:
Vanhimmainen: Luonteeltaan kiivas ja johtajatyyppi koko poikasajan. Määräsi ruokailuissa ja jätti muut toiseksi, jotka kuitenkin melkein aina saivat tarpeeksi ruokaa. Alisti enemmän keskimmäistä ja jostain syystä jotenkin kunnioitti ja kaveerasi pikkuista (Kun pikkunen oli vielä lentokyvytön, iso oli usein hänen kaverinaan pesällä ja turvana monena yönä. Pikkunen ja iso lepäsivät usein pesällä vierekkäin ja keskimmäinen oli sivummalla) Ajattelin monta kertaa isoa katsoessani, että tuo varmaan tappaisi yhden kanahaukan tarvittaessa.
Keskimmäinen: Luonteeltaan jotenkin mitäänsanomaton "valittaja". Sai eniten "sakinhivutusta" osakseen - kuinkahan paljon se vaikuttaa linnun käytökseen. (Tilanne, jossa oli pitkä ruokaväli ja selvästi kova nälkä kaikilla, keskimmäinen käytti selvästi enemmän ääntään tuiman näköisenä, vanhimmainen myös tuimana ja saattoi nokkaista vanhempiaan jos tulivat ilman kalaa pesälle, nuorimmainen usein vain odotti hiljaa, katseli pesän reunalla ja heilutti päätään tai isompana kökötti pesän ulkopuolella kalliolla.)
Nuorimmainen: Luonteeltaan tasainen ja nöyrä. Menetti hermonsa vain yhden kerran 8.7. illalla ruokailussa, kun lahna potki (Ks. Youtube: Sääksen poikaset tappelevat pesässä). Tuossa videossa pikkunen nokkii keskimmäistä ja saa suun täyteen untuvia, hyökkää myös vanhimmaista kohti, jolta saa kyllä myös itse selkäänsä, mutta menee rohkeasti ottamaan ruokaa emolta. Vanhimman poikasen katseet parissa kohdassa voisivat kertoa kunnioituksesta pikkusta kohtaan. Tuo oli ainoa kerta, kun näin pikkuisen noin vihaisena ja vihaisen näköisenä! Pikkunen oli yleensä lempeän näköinen jopa "hymyilevä". Minulla on tallessa muutama kuva, jossa hänellä on selvästi hyväntuulinen ilme (Koiras toi hänelle oman ahvenen, joka sätki hänen edessään) (Katsoi pesän pinassa lenteleviä pieniä hyönteisiä). Pikkunen ei koskaan ryövännyt kalaa toiselta, vaan odotti pitkämielisesti vuoroaan.
Tein mielenkiintoisia havaintoja, joita kukaan ei kommentoinut esim. kemon ja nemon aivan selkeä uskollisuusriitti pesällä ennen naaraan muuttoa.
Pidätte varmaan minua ihan hupsuna, mutta olen vieläkin ihan innostunut tästä pesinnästä kokonaisuutena. Kiitos WWF ja Juha Taskinen ym., jotka teitte sen mahdolliseksi. Ehdin nähdä Aarne Hagmannin tekemän hienon koosteen, mutta se on hävinnyt hänen sivuiltaan. Onko tekijänoikeudet tehneet sen julkipitämisen luvattomaksi?
Poikasten rengastusjärjestys oli: Keskimmäinen, nuorimmainen, vanhimmainen. Rengastaja kertoi mitanneensa siiven pituuden ns. minimimenetelmällä, jossa siipeä ei oikaista eikä litistetä. Ilmeisesti mittaus tehdään suhteessa samalla tavalla jokaisen kohdalla.
Rengastustiedot ovat: M72967 siipi min 290 mm, M72968 siipi min 320 mm ja M72969 siipi min 295 mm. Tämä oli mielenkiintoinen tieto, koska juuri nuorimmalla poikasella on siiven mitta 320 mm, josta voisi päätellä sen olevan naaras.
Nuorin poikanen, jota sanon pikkuseksi, kasvoi silmämääräisestikin isommaksi kahden muun poikasen ohi. Lisäksi sen silmän alla oli enemmän ruskeaa samalla tavalla kuin nemolla. Muilla kahdella poikasella silmän alla olevan valkoisen puolikaaren alta alkoi heti valkoinen alue samalla tavalla kuin kemolla.
"Ihmissilmällä" arvioiden päättelin poikasista seuraavia asioita:
Vanhimmainen: Luonteeltaan kiivas ja johtajatyyppi koko poikasajan. Määräsi ruokailuissa ja jätti muut toiseksi, jotka kuitenkin melkein aina saivat tarpeeksi ruokaa. Alisti enemmän keskimmäistä ja jostain syystä jotenkin kunnioitti ja kaveerasi pikkuista (Kun pikkunen oli vielä lentokyvytön, iso oli usein hänen kaverinaan pesällä ja turvana monena yönä. Pikkunen ja iso lepäsivät usein pesällä vierekkäin ja keskimmäinen oli sivummalla) Ajattelin monta kertaa isoa katsoessani, että tuo varmaan tappaisi yhden kanahaukan tarvittaessa.
Keskimmäinen: Luonteeltaan jotenkin mitäänsanomaton "valittaja". Sai eniten "sakinhivutusta" osakseen - kuinkahan paljon se vaikuttaa linnun käytökseen. (Tilanne, jossa oli pitkä ruokaväli ja selvästi kova nälkä kaikilla, keskimmäinen käytti selvästi enemmän ääntään tuiman näköisenä, vanhimmainen myös tuimana ja saattoi nokkaista vanhempiaan jos tulivat ilman kalaa pesälle, nuorimmainen usein vain odotti hiljaa, katseli pesän reunalla ja heilutti päätään tai isompana kökötti pesän ulkopuolella kalliolla.)
Nuorimmainen: Luonteeltaan tasainen ja nöyrä. Menetti hermonsa vain yhden kerran 8.7. illalla ruokailussa, kun lahna potki (Ks. Youtube: Sääksen poikaset tappelevat pesässä). Tuossa videossa pikkunen nokkii keskimmäistä ja saa suun täyteen untuvia, hyökkää myös vanhimmaista kohti, jolta saa kyllä myös itse selkäänsä, mutta menee rohkeasti ottamaan ruokaa emolta. Vanhimman poikasen katseet parissa kohdassa voisivat kertoa kunnioituksesta pikkusta kohtaan. Tuo oli ainoa kerta, kun näin pikkuisen noin vihaisena ja vihaisen näköisenä! Pikkunen oli yleensä lempeän näköinen jopa "hymyilevä". Minulla on tallessa muutama kuva, jossa hänellä on selvästi hyväntuulinen ilme (Koiras toi hänelle oman ahvenen, joka sätki hänen edessään) (Katsoi pesän pinassa lenteleviä pieniä hyönteisiä). Pikkunen ei koskaan ryövännyt kalaa toiselta, vaan odotti pitkämielisesti vuoroaan.
Tein mielenkiintoisia havaintoja, joita kukaan ei kommentoinut esim. kemon ja nemon aivan selkeä uskollisuusriitti pesällä ennen naaraan muuttoa.
Pidätte varmaan minua ihan hupsuna, mutta olen vieläkin ihan innostunut tästä pesinnästä kokonaisuutena. Kiitos WWF ja Juha Taskinen ym., jotka teitte sen mahdolliseksi. Ehdin nähdä Aarne Hagmannin tekemän hienon koosteen, mutta se on hävinnyt hänen sivuiltaan. Onko tekijänoikeudet tehneet sen julkipitämisen luvattomaksi?
***
Tervetuloa mukaan palosal
Kyllä olisin saanut aloittaa pesänseuraamisen kommentoinnin jo kauan sitten, kun noin tarkasti oot ollut mukana.
En rohkene ottaa kantaa poikasten sukupuolen määrittämiseen. Paltamon pesällä Sääksisäätiön Kainuun
työryhmän jäsen Vesa Hyyryläinen vastasi erään merikotkien rengastajan epäilevään kysymykseen aika tanakasti, että poikia olivat molemmat ... varmasti.
Saattais keskustelu löytyä Sääksisäätiön FC-sivulta...
Tervetuloa mukaan palosal
Kyllä olisin saanut aloittaa pesänseuraamisen kommentoinnin jo kauan sitten, kun noin tarkasti oot ollut mukana.
En rohkene ottaa kantaa poikasten sukupuolen määrittämiseen. Paltamon pesällä Sääksisäätiön Kainuun
työryhmän jäsen Vesa Hyyryläinen vastasi erään merikotkien rengastajan epäilevään kysymykseen aika tanakasti, että poikia olivat molemmat ... varmasti.
Saattais keskustelu löytyä Sääksisäätiön FC-sivulta...
-
- Registered user
- Viestit: 4
- Liittynyt: 30 Heinä 2019 19:48
- 4
- Viesti:
Täällä huomioitiin, että artikkeliini Haukiveden sääksen pesästä ei enää pääse: totta on. Unohdin ilmoittaa siitä täällä - pahoittelen.
Syy on se, että tarkoitukseni on työstää siihen jäsennellympi yhteenveto havainnoistani.
Lisäksi teen sen kuvitukseksi monta lyijykynäpiirrosta.
Kun olen saanut nuo hommat tehtyä, julkaisen artikkelin uudelleen.
t. Aarne Hagman
Syy on se, että tarkoitukseni on työstää siihen jäsennellympi yhteenveto havainnoistani.
Lisäksi teen sen kuvitukseksi monta lyijykynäpiirrosta.
Kun olen saanut nuo hommat tehtyä, julkaisen artikkelin uudelleen.
t. Aarne Hagman
-
- Registered user
- Viestit: 4
- Liittynyt: 30 Heinä 2019 19:48
- 4
- Viesti:
Sain tämän valmiiksi ja julkaisin uudelleen:
http://aarnehagman.fi/haukiveden-saakse ... alla-2019/
Kesän 2019 luontoprojektiksi valikoitui WWWF:n Haukivedellä olevan sääksen pesäkameran seuranta.
Systemaattisen dokumentoinnin aloitin 10.6.2019 – Kamera sulkeutui 9.8.
Kirjasin pesän tapahtumia ylös aluksi vain noin kerran päivässä tai parin päivän välein. Kun sitten aktivoiduin enemmän Twitterissä, laitoin sinne tapahtumia kuvankaappausten kera varsin tiuhaan.
Tässä artikkelissa ovat nämä havainnot, niiden pohjalta tehtyä koontia, kaksi aikajanaa sekä linkit WWF:n videoklippeihin.
Kuvituksena on lyijykynäpiirroksiani, joiden mallina käytin kuvaruutukaappauksia live- kamerasta.
http://aarnehagman.fi/haukiveden-saakse ... alla-2019/
Kesän 2019 luontoprojektiksi valikoitui WWWF:n Haukivedellä olevan sääksen pesäkameran seuranta.
Systemaattisen dokumentoinnin aloitin 10.6.2019 – Kamera sulkeutui 9.8.
Kirjasin pesän tapahtumia ylös aluksi vain noin kerran päivässä tai parin päivän välein. Kun sitten aktivoiduin enemmän Twitterissä, laitoin sinne tapahtumia kuvankaappausten kera varsin tiuhaan.
Tässä artikkelissa ovat nämä havainnot, niiden pohjalta tehtyä koontia, kaksi aikajanaa sekä linkit WWF:n videoklippeihin.
Kuvituksena on lyijykynäpiirroksiani, joiden mallina käytin kuvaruutukaappauksia live- kamerasta.
***
Kiitos aarnehagman, olihan hieno teos...Sulla ei ole tullu aika pitkäksi
Kiitos aarnehagman, olihan hieno teos...Sulla ei ole tullu aika pitkäksi