Sekalaiset keskustelut sääksistä - Misc. Ospreys * 2009
Sekalaiset keskustelut sääksistä - Misc. Ospreys * 2009
Aloita uusi keskustelu tästä..
- tantta
- Registered user
- Viestit: 1919
- Liittynyt: 28 Syys 2009 12:50
- 14
- Paikkakunta: Kanta-Häme, Suomi, Finland
Paljon luettavaa sääksien satelliittiseurannasta
http://www.ospreys.org.uk/satellite.html
http://www.ospreys.org.uk/satellite.html
"To do is to be"-Socrates
"To be is to do"-Plato
"Do be do be do"-Frank Sinatra
"To be is to do"-Plato
"Do be do be do"-Frank Sinatra
No huh huh! Onpa laaja selvitys ja paljon asiaa! Kiitos linkistä tantta. Tulee mieleen, onkohan missään kerätty yhteen näitä tietoja satelliittisääksien muuttodokumenteista ja tarkemmin niistä tehty tutkimusta ja tulkintaa, ettei vaan kerätä ja kerätä tietoa eri maissa, mutta kukaan ei tee yhteenvetoa kaikesta.
When you talk, you are only repeating
what you already know,
but when you listen, you may learn something new.
~Dalai Lama~
Avatar is a part of the original image by Pieter Pretorius
what you already know,
but when you listen, you may learn something new.
~Dalai Lama~
Avatar is a part of the original image by Pieter Pretorius
- Millan
- Registered user
- Viestit: 6507
- Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
- 14
- Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland
Heippa tänne...tämä lienee se oikea paikka Linnut Vuosikirja 2007 tieojen ammentamiseen sääksistä: Suomen sääkset, Pertti Saurola, sivut 18-25.
Otan tänne mielestäni tärkeitä kohtia esille.
Pesinnöistä:
Suomessa vuosi 2006 oli 36-vuotisen seurannan huippuvuosi. Rengastajia on tuona aikana yhteensä ollut 370.
991 asuttua sääksireviiriä, 797 aloitettua pesintää ja 746 onnistunutta pesintää. Seuraavana vuonna luvut olivat näin: 964, 773 ja 710.
Alueelliset erot olivat huomattavia, Pohjois-Karjala oli pesimitulosten osalta heikoin.
Ja vielä keskimääräiset kuoriutumispäivät projektin aikana 1971 - 2007 ovat esim. Hailuodon kohdalla 14.6., ja siitä vuoden 2007 poikkeama oli -1. Seilin alueella 5.6. ja se 2007 poikkeama oli -1.
Sääksien siirtoistutusprojekti:
Viiden vuoden ajan on yritetty todella elvyttää Manner-Espanjan sääksikantaa, 07 oli viimeinen vuosi. 2008 oli välivuosi. Nyt en tässä tiedä onko Espanja uudistanut anomuksen nyt kuluvalle vuodelle.
Lainaan Pertti Saurolaa: "Vuonna 2007 poikaset otettiin 16.7. neljästä kolmen poikasen pesästä, joista kaksi sijaitsi Tuuloksessa ja kaksi Luopioisissa. Poikaset vapautettiin tekojärven rannassa olevasta kasvatustornistaan 22.8. Tämän jälkeen poikasten liikkeitä reurattiin keskimmäiseen pyrstösulkaan kiinnitetyn perinteisen VHF-radiolähettimen avulla. Poikaset aloittivat syysmuuton 10.-22.9. ollessaan 89-100 vuorokauden ikäisiä. Ennen muuttoa ne kiertelivät 3-8 km2 laajuisella alueella kasvatustornin lähistölle pystytetyillä ruokintapesillä.(Casado & Ferrer 2007)
Kesä 2007 oli projektin kannalta erittäin tärkeä, sillä vapautusalueilla Cadizissa ja Huelvassa oleskeli muutaman viikon ajan yhteensä viisi sääkseä, joista kaksi koirasta ja yksi naaras oli siirretty Saksasta 2005, yksi naaras Skotlannista 2005 ja yksi koiras Skotlanista 2006. Toistaiseksi yhtäkään Suomesta siirrettyä yksilöä ei ole tavattu alueella vapautussyksynsä jälkeen...Tämän artikkelin kirjoittanisen jälkeen sain viestin, joka kertoi, että vuonna 2005 Skotlannista siirretty koiras ja samana vuonna Saksasta siirretty naaras olivat asettuneet Odielin vaputuspaikalle rakennetun tekopesän tuntumaan. Pariskunta on paritellut innokkasti, joten odotukset ovat nyt todella korkealla..."
Tästä täytyy minun nyt sitten tarkistaa, että mikä on tilanne nyt 09. Muistan että täällä jollain sivulla on tätä myös pohdittu.Palaan asiaan ja sitä paitsi mielenkiintoista oli lukea, että Pete-sääksi kumosi päivämuuttaja-maineen, jokas sääksillä on ollut...
Palataa asiaan...
Otan tänne mielestäni tärkeitä kohtia esille.
Pesinnöistä:
Suomessa vuosi 2006 oli 36-vuotisen seurannan huippuvuosi. Rengastajia on tuona aikana yhteensä ollut 370.
991 asuttua sääksireviiriä, 797 aloitettua pesintää ja 746 onnistunutta pesintää. Seuraavana vuonna luvut olivat näin: 964, 773 ja 710.
Alueelliset erot olivat huomattavia, Pohjois-Karjala oli pesimitulosten osalta heikoin.
Ja vielä keskimääräiset kuoriutumispäivät projektin aikana 1971 - 2007 ovat esim. Hailuodon kohdalla 14.6., ja siitä vuoden 2007 poikkeama oli -1. Seilin alueella 5.6. ja se 2007 poikkeama oli -1.
Sääksien siirtoistutusprojekti:
Viiden vuoden ajan on yritetty todella elvyttää Manner-Espanjan sääksikantaa, 07 oli viimeinen vuosi. 2008 oli välivuosi. Nyt en tässä tiedä onko Espanja uudistanut anomuksen nyt kuluvalle vuodelle.
Lainaan Pertti Saurolaa: "Vuonna 2007 poikaset otettiin 16.7. neljästä kolmen poikasen pesästä, joista kaksi sijaitsi Tuuloksessa ja kaksi Luopioisissa. Poikaset vapautettiin tekojärven rannassa olevasta kasvatustornistaan 22.8. Tämän jälkeen poikasten liikkeitä reurattiin keskimmäiseen pyrstösulkaan kiinnitetyn perinteisen VHF-radiolähettimen avulla. Poikaset aloittivat syysmuuton 10.-22.9. ollessaan 89-100 vuorokauden ikäisiä. Ennen muuttoa ne kiertelivät 3-8 km2 laajuisella alueella kasvatustornin lähistölle pystytetyillä ruokintapesillä.(Casado & Ferrer 2007)
Kesä 2007 oli projektin kannalta erittäin tärkeä, sillä vapautusalueilla Cadizissa ja Huelvassa oleskeli muutaman viikon ajan yhteensä viisi sääkseä, joista kaksi koirasta ja yksi naaras oli siirretty Saksasta 2005, yksi naaras Skotlannista 2005 ja yksi koiras Skotlanista 2006. Toistaiseksi yhtäkään Suomesta siirrettyä yksilöä ei ole tavattu alueella vapautussyksynsä jälkeen...Tämän artikkelin kirjoittanisen jälkeen sain viestin, joka kertoi, että vuonna 2005 Skotlannista siirretty koiras ja samana vuonna Saksasta siirretty naaras olivat asettuneet Odielin vaputuspaikalle rakennetun tekopesän tuntumaan. Pariskunta on paritellut innokkasti, joten odotukset ovat nyt todella korkealla..."
Tästä täytyy minun nyt sitten tarkistaa, että mikä on tilanne nyt 09. Muistan että täällä jollain sivulla on tätä myös pohdittu.Palaan asiaan ja sitä paitsi mielenkiintoista oli lukea, että Pete-sääksi kumosi päivämuuttaja-maineen, jokas sääksillä on ollut...
Palataa asiaan...
Marita...sääksikummitäti
- tantta
- Registered user
- Viestit: 1919
- Liittynyt: 28 Syys 2009 12:50
- 14
- Paikkakunta: Kanta-Häme, Suomi, Finland
Huomenta kaikille! En muistaonko tällainen ruoka-asia ollut täällä esillä! Eli kun meillä ihmisillä on omat makumieltymyksemme niin onkohan sääksillä/linnuilla samansuuntaista? Yksi tykkää lohesta toinen hauesta? Ja onko merkitystä sillä, että onko poikasena ruokittu meri- vai järvikalalla? Ja onko tottumuksella tai mieltymyksellä vaikutusta talvehtimis/pesintäpaikan valintaan?
"To do is to be"-Socrates
"To be is to do"-Plato
"Do be do be do"-Frank Sinatra
"To be is to do"-Plato
"Do be do be do"-Frank Sinatra
- Millan
- Registered user
- Viestit: 6507
- Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
- 14
- Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland
Hei, tantta! Mielenkiintoinen kysymys, ja itse vielä ajattelen tuohon kysymyksenasetteluusi lisää, että mieluimminko rasvaisempaa kalaa söisivät?
Se mikä Saurolan kirjoituksessa mm. vielä tulee esille, on tämä, että sääkset mielellään viipyvät ja pesivät hyvän, ja helpommin saatava kala-apajan, lohisumpun äärellä. Ja että pesintäaikaan kannatti esim. Pete-sääksen lentää kauempaakin, "Hämeen sääksien tarjoustorille, Pohtiolammen Sääksikeskukseen", kuin kalastaa vapailta vesiltä.
Eli voisi päätellä, että saaliin helppous, ja että se on taattu, muutamien yritysten jälkeen vaikuttaa valtavasti sääkien elämään, niin lohtahan se on, rasvaista kalaa.
Ja toinen mietintäsi kohde, että vaikuttaako poikasien myöhemmän elämän ratkaisuihin kotona opittu makumaailma...Pidetäänpä mielessä näitä juttuja esim. merikotkista ja sääksistä lukiessamme.
Marjaniemessähän söivät ahvenia paljolti...ja tässä on auki itselleni edelleen se, miten paljon poikaskuolleisuus on ravinnon laatuun liittyvä reuraus.
PS. Lenkillä syysmetsässä kävellessäni ajatukset kiertelivät suppilovahveroista tännekin, ja tähän asiaan...Oletan, että muuttomatkoilla ravinnon saanti ylipäänsä on se tärkein, tietysti, mutta sitten tämänkin vuoden Skottitytöistä yksi? ainakin jäi kala-altaiden läheisyyteen vahvistamaan itseään. Kalojen helppo saatavuus on taatusti toinen tärkeysjärjestyksessä, ja vasta kolmantena tulee mieltymyskysymys, jos valinnanmahdollisuutta on. Kylläkai koukataan se kala mikä on parhaiten hollilla kynsiin napattavaksi. Olihan se yksi saukko joutunut sääksen kynsiin, kalana aivan varmasti, koska sääksi oli heti erehdyksensä huomattuaan yrittänyt koukkukynsistään irrotta manaavaa saukkoa ja onnistui siinä. Oppikohan saukko varomaan sääksen hahmoa veden yllä tämän vuoksi?
Ja vielä eteenpäin, kun sääksi tekee näitä matkoja useita vuoia, parhaimmillaan parikymmentä vuottakin, niin ehkä sitten tutun ja maukkaan kalasaaliin perään kannatta matkata tarkoituksella. Tämä on tutkittavien asioiden listalla...
Se mikä Saurolan kirjoituksessa mm. vielä tulee esille, on tämä, että sääkset mielellään viipyvät ja pesivät hyvän, ja helpommin saatava kala-apajan, lohisumpun äärellä. Ja että pesintäaikaan kannatti esim. Pete-sääksen lentää kauempaakin, "Hämeen sääksien tarjoustorille, Pohtiolammen Sääksikeskukseen", kuin kalastaa vapailta vesiltä.
Eli voisi päätellä, että saaliin helppous, ja että se on taattu, muutamien yritysten jälkeen vaikuttaa valtavasti sääkien elämään, niin lohtahan se on, rasvaista kalaa.
Ja toinen mietintäsi kohde, että vaikuttaako poikasien myöhemmän elämän ratkaisuihin kotona opittu makumaailma...Pidetäänpä mielessä näitä juttuja esim. merikotkista ja sääksistä lukiessamme.
Marjaniemessähän söivät ahvenia paljolti...ja tässä on auki itselleni edelleen se, miten paljon poikaskuolleisuus on ravinnon laatuun liittyvä reuraus.
PS. Lenkillä syysmetsässä kävellessäni ajatukset kiertelivät suppilovahveroista tännekin, ja tähän asiaan...Oletan, että muuttomatkoilla ravinnon saanti ylipäänsä on se tärkein, tietysti, mutta sitten tämänkin vuoden Skottitytöistä yksi? ainakin jäi kala-altaiden läheisyyteen vahvistamaan itseään. Kalojen helppo saatavuus on taatusti toinen tärkeysjärjestyksessä, ja vasta kolmantena tulee mieltymyskysymys, jos valinnanmahdollisuutta on. Kylläkai koukataan se kala mikä on parhaiten hollilla kynsiin napattavaksi. Olihan se yksi saukko joutunut sääksen kynsiin, kalana aivan varmasti, koska sääksi oli heti erehdyksensä huomattuaan yrittänyt koukkukynsistään irrotta manaavaa saukkoa ja onnistui siinä. Oppikohan saukko varomaan sääksen hahmoa veden yllä tämän vuoksi?
Ja vielä eteenpäin, kun sääksi tekee näitä matkoja useita vuoia, parhaimmillaan parikymmentä vuottakin, niin ehkä sitten tutun ja maukkaan kalasaaliin perään kannatta matkata tarkoituksella. Tämä on tutkittavien asioiden listalla...
Marita...sääksikummitäti
- tantta
- Registered user
- Viestit: 1919
- Liittynyt: 28 Syys 2009 12:50
- 14
- Paikkakunta: Kanta-Häme, Suomi, Finland
Maanpäällistä muuton seurantaa
http://www.ospreys.org.uk/observer09oct.html
http://www.ospreys.org.uk/observer09oct.html
"To do is to be"-Socrates
"To be is to do"-Plato
"Do be do be do"-Frank Sinatra
"To be is to do"-Plato
"Do be do be do"-Frank Sinatra
no on niillä omituiset aatokset!
When you talk, you are only repeating
what you already know,
but when you listen, you may learn something new.
~Dalai Lama~
Avatar is a part of the original image by Pieter Pretorius
what you already know,
but when you listen, you may learn something new.
~Dalai Lama~
Avatar is a part of the original image by Pieter Pretorius
- Millan
- Registered user
- Viestit: 6507
- Liittynyt: 27 Syys 2009 20:52
- 14
- Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finland
Totta tosiaan omituinen ajatus, mutta jospa se rengas merkintöineen antaa heille tuollaisen käsityksen, kun on merkitty niin kuuluu jonnekinRaisa kirjoitti:
no on niillä omituiset aatokset!
Marita...sääksikummitäti