Mattsin palsta

Asiantuntijana Matts Finnlund
Alueen säännöt ja kameralinkit
Mattsin palstalle kirjoittaa sääksiasiantuntija Matts Finnlund. Mikäli sinulla on sääksiaiheista kysyttävää häneltä, lähetä kysymyksesi Mooselle tai Ploughboylle. He välittävät viestisi eteenpäin.
Matts
Registered user
Viestit: 205
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24

Re: Mattsin palsta

ViestiKirjoittaja Matts » 26 Huhti 2017 22:07

VOIKO RENGASNUMEROISTA ARVIOIDA LINNUN IKÄÄ?

Sääksellä, hanhilla ym. isoilla linnuilla käytettävien M-renkaiden numeroinnissa ollaan menossa numeroissa M – 69 800 (minulla). Pienten renkaitten, joita kuluu käytössä huomattavasti eniten, sarjat uudistetaan vaihtamalla kokoa ilmaisevaa kirjainta tai käyttämällä kahta kirjainta. Sääksen renkaiden osalta ei ole vielä ollut tarvetta uudistaa tunnusta tai numerointia. Sääksen rengastajia on yli sata ja toisilla meistä saattaa olla vain pari tarkastettavaa sääksenpesää vuosittain muun rengastustoiminnan ohella. Tästä on tietenkin seurauksena se, että joillakin rengastajilla ko. sarjan rengastarve ei ole kovin suuri ja esim. sarja M – 38000 riittää vuosien tai vuosikymmenten tarpeeseen. Tästä johtuen numeroista ei voi tehdä kovin luotettavia ikäarvioita, koska joillakin meistä voi olla ”vanhoja” renkaita vielä vuosia käytössä.

Tarkistin rengastilanteeni: 18 kpl M-renkaita. Pitää tilata lisää. Kiitos vihjeestä T. Matts – rengastaja 419

Matts
Registered user
Viestit: 205
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24

Re: Mattsin palsta

ViestiKirjoittaja Matts » 28 Huhti 2017 23:40

Pitäisikö olla huolissaan?

Latviassa ilta hämärtyy erotuskyvyn rajoille, eikä naaras asetu hautomaan, vaan seisoskelee pesässä. Jokin asia tuntuu olevan vialla. Sääksi hautoo ensimmäisestä munasta lähtien ja poikasilla on päivän parin ikäero. Tuore, lähes hautomaton, muna kestää pitkään elinvoimaisena kylmiäkin olosuhteita.

Naaraan nokassa on vasemman sieraimen tienoilla jokin vamma, joka on syntynyt jolloinkin 26.4. aamun ja 28.4. keskipäivän välisenä aikana.
Nokan vaurioita voi syntyä pesän rakennushirsien käsittelyssä tai pesän puolustustaisteluissa. Naaraiden välisiä valtataisteluja on ollut monella pesällä. Netistä ei löytynyt tietoja sääksien taistelun aiheuttamista vammoista. Sen sijaan amerikkalaisten valkopäämerikotkien taisteluista on ollut seurauksena nokkavammoja.

Sarveisaineen suojaama nokka on äärimmäisen kova ja kestävä työkalu. Nokan vaurioituminen on linnulle kivuliasta ja sarveisaineen vamman paraneminen on tavattoman hidasta. Jos vauriokohteeseen pesiytyy vielä jokin mikrobi, ennuste on entistä huonompi. Mikäli vammautuminen estää syömisen, on seurauksena nälkiintyminen.

Joitakin nokkavammaisia lintuja on otettu hoitoon ja joillekin on tehty proteeseja. Mm. Kroatian levottomuuksissa osuman saanut suomalainen merikotka lähetettiin taistelualueelta kotiin Suomeen ja sille tehtiin Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella proteesi. Vapauteen päästämisen jälkeen lintu tunnistettiin yhdellä talviruokintapaikalla.

Latvian naaraan nokkavamma ei näytä kovin pahalta ja se otti normaalisti vastaan uroksen tuoman kalan. Sen pesäkäyttäytyminen ei ole kuitenkaan normaalia.

Toiveikas Matts - rengastaja 419

Matts
Registered user
Viestit: 205
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24

Re: Mattsin palsta

ViestiKirjoittaja Matts » 01 Touko 2017 23:47

WALESIN DYFIN VIERASKIRJA 2011-2017

Walesin Dyfin nettipesällä on tunnistettu sääksiä lukurenkaista. Yksilöityjä vierailevia sääksiä oli 24 kpl. Vierailijoista valtaosa (21 kpl) on tavattu pesintäkauden alkupuolelle maalis-toukokuussa ja näitä koskee spekulointini. Paikallisia walesilaisia lintuja on ollut vain yksi, skotteja 9 kpl ja muita englantilaisia 11 kpl. Pesätunkeilijoista uroksia oli vain kaksi ja muut 19 olivat naaraita. Näistä kolmivuotiaita oli yli puolet (10 kpl), 2-vuotiaita 4 kpl, 4-vuotiaita 2kpl, sekä 5-, 6- ja 7-vuotiaita yksi kustakin ikäluokasta.

Voidaanko taulukon tiedoista ja muista havainnoista tehdä linjauksia?

1). Englannissa ja Skotlannissa poikasena rengastettuja lintuja oli 95 % havaituista. Vaikka aineisto on pieni, oman synnyinseudun välttely saattaisi viitata lintujen varojärjestelmiin, joilla sukusiitosta vältetään. (Joissakin yksittäistapauksissa on kylläkin todettu insestipesintöjä.)

2). Havaituista tunkeutujista uroksia oli vain kaksi (3-v), mikä viittaa siihen, että uroot mieluummin etsivät vapaata pesää tai reviiriä, kuin ottavat vammautumisriskin yrittämällä vallata asuttua pesää hallitsevalta urokselta. (Onnistuneita valtauksiakin tunnetaan.)

3). Naaraita oli tunkeilijoista valtaosa (19 kpl / 95 %) mikä edelleen saattaa viitata siihen, että naaraiden strategiaan kuuluu etsiä valmista reviiriä, pesää, puolisoa, ja että ne ovat usein myös valmiita kamppailemaan sitkeästi tavoitteidensa puolesta. Rajuinta kamppailu näyttää olevan emännättömillä pesillä.

4) Valtaosa ”tyrkkynaaraista” oli nuoria lintuja (2-4-vuotiaita) ja naaraista yli puolet oli 3-vuotiaita. Tämän katson viittaavan siihen, että kolmannella kalenterivuonna nuorten naaraiden pesintävietti on hyvin voimakas ja ne ovat oletettavasti kaikki sukukypsiä. Pääsy pesiväksi emoksi saattaa kuitenkin kestää vuosia.

Pienestä - 21 otoksen perusteella tehdystä - analyysistä syntyikin kaikkien sääksispekulaatioiden äiti. Pitäisikö uskaltaa olla häpeämättä? t. Matts

Avatar
Ploughboy
Site Admin
Viestit: 2002
Liittynyt: 11 Syys 2009 08:38
Paikkakunta: Espoo, Suomi Finland

Re: Mattsin palsta

ViestiKirjoittaja Ploughboy » 02 Touko 2017 21:55

Kiitos Matts analyysistä.

Tuossa taitaa olla paljon sellaista lähdemateriaalia perustana, jota ei ilman nettipesiä olisi saatu dokumentoiduksi.

Pb :!: :cb:
Life is too short to be taken seriously.
Oscar Wilde

Matts
Registered user
Viestit: 205
Liittynyt: 29 Maalis 2010 18:24

Re: Mattsin palsta

ViestiKirjoittaja Matts » 05 Touko 2017 17:26

SÄÄKSIEN PESÄVIERAILUT – TILASTOA, TAUSTAA, SPEKULAA

Kävin läpi 15 reviirin 42 nettipesinnän Exel-tiedostoni vuosilta 2007-2017. Sellaisia pesintöjä, joilla ei ollut muistiin merkittyjä tunkeilijoita oli vain neljä. Lopuilla 38 (90 %) pesinnöillä oli käynyt 1-10 pesintää enemmän tai vähemmän häirinneitä vieraita sääksiä. Enemmistö näistä on määritelty naaraiksi. Oletettavasti vierassääkset ovat pääosin nuoria lintuja, ehkä 3-vuotiaita, jotka ovat ensimmäisellä paluumuutollaan. Tällaisilla sääksillä ei voi olla kokemuksellista tietoa siitä, onko joku matkan varrelle osuva risukasa toisen omaisuutta, eikä aina löytäjä saa sitä pitää. Tämä ennakoimaton epäselvyys saattaa olla yksi tekijä, minkä vuoksi tulokkaat usein ovat sitkeitä tunkeilijoita. Pesän varsinaisten omistajien paluu ja pesän hallinnasta syntyvät taistelut saattavat tulla yllättäen ja pyytämättä.

Ei ole harvinaista, että tunkeilevat naaraat parittelevat hallitsevan uroksen kanssa. Yhdessä tapauksessa (Wales Dyfi 2016) paritellut naaras aloitti yksinhuoltajana pesinnän 300 m:n päässä vaihtopesässä. Muninta sattui päivää ennen, kuin pesän vakionaaraalla. Pesintä muistaakseni epäonnistui. Amerikkalaisella sääksellä (Pandion haliaetus virginianus), joka usein pesii löyhissä yhteiskunnissa ja pesät ovat lähellä toisiaan, tunnetaan tätä polygamiaksi nimettyä ilmiötä. Kakkospesinnät yleensä tuottavat poikasia heikosti. Lähellä pesivät urokset yrittävät joskus paritella naapurinsa emännän kanssa ja saattavat onnistuakin.

Sääksi (ei naaras eikä uros) ei ryhdy hautomaan munaa, josta sillä on selkeä käsitys, että se ei ole hänen omansa. Tämä on käynyt ilmi nettipesien havaintomateriaalista. Pesään sijoitettua vierasta poikasta sääksen on todettu kohtelevan, kuin omaansa.

Sääksen poikasia rengastettaessa heinäkuussa usein käy niin, että ilmatilassa pyörii muitakin sääksiä, kuin pesän emot. Ylimääräiset linnut voivat olla lähinaapureita, mutta joskus lähimmät pesät ovat niin kaukana, että kyseiset vierailijat ovat pesimättömiä sääksiä. Jos pesän emoille jotakin sattuu, voi uusi puoliso löytyä näiden pesän lähellä oleilevien irtosääksien joukosta heti keväällä, tai seuraavaksi pesimäkaudeksi.

Varatulla pesällä vierailevat sääksinaaraat viipyvät useimmiten vain hetken ja jatkavat pian matkaansa. Ne voivat saada matkaeväät pesän urokselta ja joskus parittelevat tämän kanssa. Kaikki pesällä vierailevat naaraat eivät ole siinä viretilassa, että ryhtyisivät parittelemaan, mutta voivat saada kala-aterian siitä huolimatta. Hedelmöitys on mahdollista vain, jos linnun lisääntymisfysiologinen valmius on edennyt niin pitkälle, että munasarjasta on irronnut kypsä keltuaisrakkula ja se on kulkeutunut hedelmöitysalueelle munatorven alkupäähän.

Sääksellä kosiokalan tuominen naaraalle on keskeinen osa parinmuodostusta. Olisi mielenkiintoista löytää viitteitä siitä, kuuluisiko edellä kuvattu prostituutioon verrattavissa oleva ilmiö joidenkin naarassääksien strategiaan muuttomatkan energiahuollon turvaamiseksi. Satelliitti- ja nettikameraseurannasta voisi kertyä tietoa sääksien muutonaikaisista pesävierailuista ym. käyttäytymisestä.

Apinoilla ravintoa vastaan harjoitettava seksi on hyvin dokumentoitua. Usein syynä on ”lihanhimo”, mutta liha on metsästävän koiraan hallussa ja siitä voi yrittää tietyin keinoin käydä kauppaa. Lintujen prostituution kaltaisesta käyttäytymisestä löytyy joitakin julkaistuja artikkeleita. Eräs kolibrilaji antautuu sukupuoliseen kanssakäymiseen saadakseen mahdollisuuden vierailla naapuriuroksen reviirin kukissa mesiaterialla. Erään eliniäkseen pariutuvan pingviinilajin naaras vaihtaa seksuaalipalveluja kiviin! Aktin jälkeen omaa pesää rakentava, mutta vielä pariton naapurin uros antaa naaraan viedä pesäkiviä. Pingviiniyhdyskunnista pesäkivistä on valtava pula.

Ihminen on taipuvainen käyttämään normina omaa ja yhteiskunnassa vallitsevaa arvomaailmaa ihan normaaleita luonnonilmiöitä arvioidessaan. Tästäkin huolimatta vapaamielisin terveisin Matts


Palaa sivulle “Mattsin palsta”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija